Ulkonäkö on yksi asia, mistä ihminen voi tuntea häpeää. Varsinkin murrosikään kuuluu epävarmuus omasta ulkomuodosta ja olemuksesta, siitä miltä nuori näyttää, ja miltä hän näyttää muiden silmissä.
– Nuoret aika usein peilaavat itseään toisiin nuoriin ja vertailevat jatkuvasti niin ulkomuotoaan kuin vaatetustaan ja joskus jopa nenän asentoa. Ulkonäöstä tulevasta häpeästä seuraa painetta, kun pitäisi olla tietyn näköinen ja käyttää tietynlaisia vaatteita, toteaa Nuorimieli-hankkeen toiminnanjohtaja Senja Vänskä.
Aika monesti nuoruusiässä vanhemmilta neuvojen tai hyvien juttujen vastaanottaminen ei ole ihan helppoa.
Senja Vänskä
– Pahimmillaan ulkonäköpaineet voivat esimerkiksi johtaa siihen, että nuoren sosiaalinen elämä kapeutuu, kun hän ei halua vaikkapa liikkua kavereidensa kanssa ulkona, koska kokee olevansa niin ruma. Paine voi myös aiheuttaa sen, että nuori alkaa rajoittamaan omaa syömistään tai liikkumaan pakonomaisesti. Sitä kautta on riski sairastua erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, jatkaa aiemmin yläkouluissa koulusairaanhoitajana toiminut Vänskä.
Nuorimieli-toimintaa hallinnoi Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry, ja sen tavoitteena on tukea nuorten ja nuorten aikuisten sekä heidän perheidensä mielenterveyden hyvinvointia.
Häpeään voidaan vaikuttaa
Kuinka ihminen voisi oppia olemaan tyytyväinen ulkonäköönsä on ikuisuuskysymys, eikä koske pelkästään nuoria, vaan myös muita ikäluokkia. Itsetunto on asiassa avainasemassa.
– Ulkonäöstä koettuun häpeään voidaan vaikuttaa paljon perheissä, kouluissa ja harrastepiireissä hyvän itsetunnon tukemisella. Tuetaan nuorta omiin valintoihin, korostetaan ihmisten erilaisuutta ja sitä, ettei tarvitse mennä muiden mielen mukaan. Itsetuntemuksen ja itsetunnon kautta nuori oppii olemaan tyytyväinen ulkonäköönsä ja hyväksymään siihen liittyvät haasteet, mutta myös korostamaan niitä hyviä puolia, Senja Vänskä mainitsee.
Jotenkin tuntuu, että on helpompaa antaa palautetta toisen ulkonäöstä somessa kuin niin, että sen sanoisi ihan ääneen.
Senja Vänskä
Vanhemmilla voi toisinaan olla hankala tehtävä edessään, kun he haluavat tukea murrosikäistä nuorta ulkonäköasioiden suhteen.
– Aika monesti nuoruusiässä vanhemmilta neuvojen tai hyvien juttujen vastaanottaminen ei ole ihan helppoa. Ajattelen, että yleinen hyväksyvä asenne perheessä ja se, ettei olla ulkonäkökeskeisiä varmasti auttavat nuorta ulkonäköpaineiden suhteen, Vänskä toteaa.
Ennaltaehkäiseminen niin, ettei nuori kokisi murrosiässä lainkaan häpeää ulkonäöstään, on vaikeaa. Mutta jälleen Vänskä nostaa esille itsetunnon ja sen rakentamisen nuorelle jo lapsena. Näin nuori pystyy paremmin sietämään häpeää ja pääsemään sen yli, eikä häpeä jää peikoksi.
Murrosiästä siirryttäessä aikuisuuteen ulkonäköön liittyvä häpeä saattaa pienentyä. Vänskän mukaan asiaan vaikuttavat itseluottamuksen ja itsetuntemuksen kasvaminen.
Ympäristöön suhtaudutaan siten, ettei enää verrata itseään niin paljon muihin kuin nuorempana. Lisäksi uskalletaan helpommin olla oma itsensä ja kohdata omat virheensä.
Some lisää ulkonäköpaineita
Media ja sosiaalinen media luovat paljon ulkonäköpaineitaniin tytöille kuin pojille. Etenkin some pitää yllä ulkonäkökeskeisyyttä esimerksi selfieiden muodossa.
Ulkonäöstä tulevasta häpeästä seuraa painetta, kun pitäisi olla tietyn näköinen ja käyttää tietynlaisia vaatteita.
Senja Vänskä
– Otetaan kuvia ja niistä tykätään ja niitä jaetaan. Niitä saa jotenkin kommentoida siten, kuin ihminen olisi vapaata riistaa ulkonäkönsä perusteella. Jotenkin tuntuu, että on helpompaa antaa palautetta toisen ulkonäöstä somessa kuin niin, että sen sanoisi ihan ääneen. Nettikiusaaminen on ollut paljon tapetilla, ja some ja ulkonäköön liittyvät asiat vaikuttavat paljonkin kiusaamiseen, Senja Vänskä huomauttaa.
Vänskä muistuttaakin, että nuorille on hyvä antaa mediakasvatusta. On syytä opettaa, että vaikkapa julkkiksten kuvat eivät ole kaikki totta. Lihaksikkaat miehet ja hoikat naiset ovat puolittain harhaa ja kuvankäsittelyä.