Venäjän ja Suomen raja tarjoaa allergioita tutkiville mielenkiintoista tietoa allergioiden synnystä. Huomiota herättävää on, että allergiat ovat Imatra-Svetogorskin kaksoiskaupungin Suomen puoleisessa osassa selvästi yleisempiä kuin Venäjällä.
– Käytännössä kaupunki jatkuu aivan samana Imatralta Svetogorskin puolelle mutta siinä vaiheessa, kun astutaan rajan yli allergiat häviää. Ehkä hieman kärjistetysti ilmaistu, mutta pääpiirre on tämä, sanoo Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen.
Erityisen mielenkiintoista tutkijoille on se, että kaupunkien maantieteellinen sijainti on sama, sääolot kutakuinkin samat ja luonnonympäristö samanlaista.
Imatran ja Svetogorskin kaupunkien välimatka on vain noin 10 kilometriä.
Laboratoriotutkimuksia jääkaapeista
Monissa eri tutkimushankkeissa on kerätty näytteitä ihmisten elinympäristöstä: kodeista, jääkaapeista, ruuasta, juomasta ja muusta arjen ympäristöstä. Samat tutkimukset on tehty Suomen- ja Venäjänpuolen kodeissa.
Suomalaista pölyä sanotaan kuolleeksi pölyksi, nössöpölyksi, siitä ei ole mihinkään
Kimmo Saarinen
Näytteiden perusteella on saatu selville oleellista tietoa allergioiden synnystä. Pystyäkseen toimimaan normaalisti ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän pitää olla kosketuksessa monimuotoiseen luontoon.
Yksipuolinen ja steriili luontoympäristö ei tarjoa immuunipuolustusjärjestelmälle riittävästi kouliintumisen mahdollisuuksia. Seurauksena saattaa olla järjestelmän erehtyminen tehtävästään eli hyökkääminen elimistölle vaarattomia aineita, kuten siitepölyjä tai ruoka-aineita, vastaan.
Venäläinen pöly kuhisee elämää
– Suomalaista pölyä sanotaan kuolleeksi pölyksi, nössöpölyksi, siitä ei ole mihinkään. Venäläinen pöly kuhisee elämää, Saarinen selittää.
Hän kertoo, että venäläisessä elinympäristössä mikrobien kirjo on runsaampaa kuin Suomen puolella eli ihmisen immuunijärjestelmä on jatkuvasti tekemisissä luonnon monimuotoisuuden kanssa.
Allergioiden välttämiseen ei ole yksiselitteisiä ratkaisuja mutta tärkeässä roolissa on läheinen kosketus maaperään.
– Kosketusta luontoon voi hankkia muutenkin kuin kasvattamalla villakoiria kotonaan, Saarinen naurahtaa.