Järvenpäässä asuva omakotiasuja Kari Sirola kertoo kauhistuneena, että tavallisen kokoisen suorasähkölämmitteisen omakotitalon sähkölasku nousee noin 30 euroa kuukaudessa. Hän on verkkoyhtiö Carunan asiakas.
– Olihan se melkoista kun tieto tuli, vaikka olin kuullut siitä jo. Äkkiä laskin, että noin 25 prosentin korotus, mikä minulle merkitsee noin 30 euroa kuukaudessa. Vuodessa siis 360 euroa, millä saisi monta ruokakassia kaupasta.
Sirola ihmettelee verkkolinjojen ylläpidon kustannuksia.
– Olin ymmärtänyt, että perusmaksulla 18,50 kuukaudessa kustannetaan verkkolinjojen ylläpito. Kirje väittääkin, että korotuksella pidetäänkin linjat kunnossa, Sirola kummeksuu.
Caruna perustelee hintojen korotusta sähköverkkojen kunnostuksella.
– Yhtiö investoi verkkoihin 200 miljoonaa euroa useampien vuosien ajan, sanoo Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen.
Helenin korotukset voimaan huhtikuun alussa
Helen Sähköverkosta kerrotaan, että korotukset tulevat voimaan huhtikuun alusta.
– Huhtikuun alusta siirtohinnat nousevat Helsingissä yhdeksän prosenttia. Kun sähköveron osuus huomioidaan siirtolaskun loppusummassa, näkyy keskimäärin kuuden prosentin korotus, kertoo Helen Sähköverkon asiakkuushallintayksikön päällikkö Jouni Lehtinen.
Helsingissä kerrostaloasukkaalle siirtolaskun loppusumma nousee euron kuukaudessa, jos vuosikulutus on 2 000 kilowattituntia.
Sähkölämmitteiselle pientalolle lasku nousee Helenin mukaan 4,5 euroa kuukaudessa, kun kulutus on 18 000 kilowattituntia vuodessa.
Helenin perustelu on aivan toinen kuin Carunan
Helen perustelee korotusta sillä, että kantaverkkoyhtiö Fingridin veloittama kantaverkkomaksu nousi huomattavasti vuoden alussa, mikä aiheutti lisäkustannuksia. Myös Energiaviraston valvontamalli muuttui, mikä Helenin mukaan sallii isomman tuoton sijoitetulle pääomalle.
– Tänä vuonna tuotto voi olla kuusi prosenttia, kun se aiemmin oli kolme prosenttia, sanoo Lehtinen.
Helsingin kaupungin omistama Helen Sähköverkko ei ole tekemässä mitään isompia investointeja tänä vuonna. Helsingissä on jo valmiiksi maan alle kaapeloitu verkko, joten se on säävarma, eivätkä myrskyt aiheuta isompia sähkökatkoja.
Asiakkaan sähkölaskusta siirtohinta on noin kolmannes. Osansa sähkölaskuun tuovat myös energian hinta ja sähkövero.
Helenillä on sähköasiakkaita 375 000 ja Carunalla puolestaan 600 000 eri puolilla Suomea. Suomalaiset omistavat Carunasta viidenneksen, loppu omistus on kanadalaisen ja australialaisen sijoitusyhtiön hallussa. Fortum myi sähkönsiirtoliiketoimintansa noin 2,5 miljardilla eurolla vajaat kolme vuotta sitten.
Elenialla korotuspaineita
Kaikkiaan kymmenkunta verkkoyhtiötä on ilmoittanut tai ottanut käyttöön uudet siirtohinnat. Suurimmat korotukset ovat Carunalla.
Sähköverkkoyhtiö Eleniasta kerrotaan, että hinnan korotuspaineita siirtohinnoissa on, mutta päätöstä ei ole tehty. Siirtohintaa on korotettu viimeksi neljä vuotta sitten 2012 keväällä. Elenia on Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö, jolla on 417 000 asiakasta.
Sähköverkkoon ja jakeluvarmuuteen investoidaan yli 470 miljoonaa euroa vuosina 2012–2016. Tämän vuoden osuus on 115 miljoonaa euroa.
Järvi-Suomen Energian korotus on keskimäärin 11 prosenttia. Vuodessa se merkitsee asiakkaalle noin 57 euroa, yhtiöstä kerrotaan.
Korotukset perustellaan verkkoinvestoinneilla, joita varten on otettu myös lainaa. Toimitusjohtaja Arto Pajusen mukaan Energiaviraston mahdollistamat isommat tuotot tarkoittavat, että lainaa investointeihin otetaan 10 miljoonaa euroa.
– Muuten olisi tarvittu paljon enemmän lainaa, sanoo Pajunen.
LE-Sähköverkko Oy Lahdessa on kertonut 18 prosentin korotuksesta siirtohintoihin.
Suomessa on noin 80 jakeluverkkoyhtiötä, joista suurin osa on kuntien tai kuntaenemmistöisten osakeyhtiöiden hallussa.
Etujärjestön Energiateollisuuden mukaan tähän asti valtaosa Suomen verkkoyhtiöistä on hinnoitellut palvelunsa alle sallitun.
Energiavirastoon tulvinut kyselyjä
Sähkömarkkinoita valvovalle Energiavirastolle on jo tullut paljon yhteydenottoja, kun sähköasiakkaat ovat saaneet ilmoituksia siirtomaksujen korotuksista. Energiaviraston johtajan Veli-Pekka Saajon mukaan korotukset ovat ennätyssuuret.
Energiavirasto ei ota kantaa heti verkkoyhtiöiden hinnoitteluun, vaan valvoo verkkoyhtiön hinnoittelun kokonaisuutta jälkikäteen neljän vuoden jaksoissa, kun aiemmin valvottiin tiheämpään. Yhtiöille myös sallittiin isommat tuotot.
Verkkoyhtiöiden valvontapäätöksessä kerrotaan, kuinka paljon yhtiön tuotto on ylittänyt tai alittanut kohtuullisen tuoton rajan. Analyytikko Mikko Friipyölin mukaan Energiavirasto määrittelee kohtuullisen tuoton rajan omilla menetelmillään.
Verkonhaltijoiden on mahdollisuus valittaa valvontapäätöksistä.
Analyytikko Friipyölin mukaan siirtohintojen korotusten taustalta löytyvät osaltaan myös paljon tuhoa aiheuttaneet myrskyt vuoden 2011 jälkeen.
Sähkökatkot olivat pitkiä muun muassa Asta-myrskyn tuhojen jäljiltä, ja asiakkaat olivat pitkiä aikoja ilman sähköä. Tämän seurauksena sähkömarkkinalakia kiristettiin vuonna 2013, ja sähköverkkoyhtiöiltä vaadittiin suurempaa toimintavarmuutta.
Investoinnit kasvoivat ja jatkavat kasvuaan. Energiavirasto arvioi, että sähköverkkoyhtiöt investoivat verkkoihin yhteensä 8,5 miljardia euroa vuoteen 2028 mennessä.
Kuluttaja-asiamies puolestaan valvoo sähköverkkoyhtiöiden ja kuluttajien välisiä sopimusehtoja kuluttajansuojan kannalta.