Tutkimusjohtaja, dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen nauttii metsämarjansa usein smoothieina. Hän on vakuuttunut suomalaisten marjojen terveellisyydestä – niin perimätiedon kuin tuoreen tutkimuksen ansiosta. Varsinkin karpalo, mustikka, variksenmarja ja puolukka ovat osoittautuneet tehopakkauksiksi infektioiden torjunnassa.
Tutkimustiedon mukaan marjojen fenoliset yhdisteet estävät bakteereja tarttumasta. Tutkijoita kiinnostaa selvittää yhä tarkemmin, miten marjojen flavonoidit, fenolihapot, lignaanit, stilbeenit ja fenoliset polymeerit vaikuttavat eri bakteereihin. Laboratoriokokeissa tehoaan ovat osoittaneet marjojen flavonoideista antosyaanit, jotka antavat marjalle myös sen värjäävän ominaisuuden.
– Omien ja aiempien tutkimusten mukaan aivan yksiselitteisesti marjojen fenoliset yhdisteet näyttävät estävän bakteerien kiinnittymisen isäntäsoluun. Joihinkin bakteereihin voi vaikuttaa eri fenolinen yhdiste kuin toisiin. Bakteeri kiinnittyykin esimerkiksi proantosyanidiiniin, eikä pääse tarttumaan soluun. Näin bakteeri huuhtoutuukin kehosta pois, eikä infektiota tulekaan, kuvailee Tikkanen-Kaukanen.
Pensaskarpalomehun kyvystä estää bakteerien tarttumista virtsatiehyeiden pintaan saatiin ensimmäiset tutkimustulokset jo 1980-luvun lopulla. Asian selvittämistä edisti, että Pohjois-Amerikassa pensaskarpaloa viljellään laajalti. Siitä lähtien tutkijat ovat tehneet töitä selvittääkseen, mitä eri marjojen tehoaineet ovat.
Samaa proantosyanidiinin harvinaista A-tyyppiä kuin viljellyssä pensaskarpalossa on löydetty kotimaisesta puolukasta, karpalosta, juolukasta ja mustikasta.
Marjat apuun esimerkiksi hengitystieinfektioiden ehkäisyssä?
Tikkanen-Kaukanen kertoo, että suomalaiset metsämarjat näyttävät tehoavan hyvin pneumokokkia vastaan. Pneumokokki aiheuttaa keuhkokuumetta, keuhkoputken-, korva- ja poskiontelontulehdusta.
– Esimerkiksi suomalaisen metsäkarpalon fenoliset yhdisteet ovat hyvin aktiivisia pneumokokkia vastaan ja toimivat samalla mekanismilla kuin pensaskarpalon yhdisteet eli bakteerien tarttumista estävästi. Pneumokokkia vastaan suomalainen metsäkarpalo oli tutkituista marjoista tehokkain.
Tässä tutkimuksessa mukana olivat puolukka, mustikka, metsäkarpalo ja variksenmarja. Ne kerättiin metsistä, jotka ovat nykyisin luomusertifioituja. Viljellyistä marjoista mukaan valikoitiin mustaherukka. Viljellyistä marjoista mukaan valikoitiin mustaherukka.
– Olemme tutkineet marjojen vaikutusta myös hampaiden reikiintymistä aiheuttaviin bakteereihin, kurkunpäätulehdusta aiheuttavaan streptokokkiin ja aivokalvontulehdusta aiheuttavaan meningokokkibakteeriin, ja kaikista tutkimistamme metsämarjoista löytyi aktiivisuutta näitä bakteereita vastaan. Myös mustaherukka osoittautui aktiiviseksi, sanoo Tikkanen-Kaukanen.
Tutkijoilla riittää vielä työsarkaa aiheen parissa. Mitä tiede ei vielä kerro yksiselitteisesti, on se, miten paljon marjoja pitäisi nauttia, jotta ne varmasti edistäisivät terveyttä.
– Arktiset aromithan suosittelee, että marjoja syötäisiin ainakin kaksi desilitraa päivässä, ja se on varmasti aika lähellä totuutta. Toivoisimme voivamme tehdä laajan tutkimuksen, jossa koehenkilöt nauttisivat marjatuotteita, esimerkiksi mehuja tai smoothieita ja seuraisimme, sairastuvatko he vähemmän tiettyihin infektiotauteihin kuten esimerkiksi flunssan jälkitauteihin. Tarvittaisiin myös verrokkiryhmä, joka ei nauttisi säännöllisesti marjoja, pohtii Tikkanen-Kaukanen
Tikkanen-Kaukanen arvioi, että esimerkiksi varuskunnissa olisi merkitystä sillä, jos pneumokokkitartuntoja olisi vähemmän.
– Pneumokokkia ja meningokokkia voi kantaa nenä-nielussaan myös ilman, että sairastuu itse, mutta bakteeri voikin tarttua muihin. Sillä, että bakteerin kantajia olisi vähemmän, olisi merkitystä esimerkiksi varuskunnissa, jolloin sairastavuus vähenisi.
Marjojen vienti voi kasvaa tutkimuksen myötä
Kotoisat metsämarjat herättävät suomalaisissa monenlaisia tunteita. Ulkomaiset marjanpoimijat herättävät pohdintoja metsämarjojen tehokkaammasta hyödyntämisestä, mutta myös kriittisiä äänenpainoja.
Kotoilutrendi on toisaalta innostanut myös kaupunkilaisia takaisin marjamättäille, vaikka moni ei lapsuuden marjareissuja muistakaan lämmöllä.
Presidentti Niinistön uudenvuodenpuheessa kiitosta sai 14-vuotias Mustikka-Oscar, joka keräsi 350 litraa mustikoita. Kiitoksia ehdittiin myös kauhistelemaan huonoksi tavaksi nähdä yritteliäisyys, vaikka samaan aikaan marjatuotteiden vienti nostaa tosissaan päätään.
– Aasiassa on herännyt kiinnostus suomalaisia metsämarjoja, esimerkiksi mustikkaa, kohtaan. Meillä olisi hyvät markkinat, koska meillä on jo paljon tutkimustietoa, pohtii Tikkanen-Kaukanen.