“Ainakin kolme ihmistä on kuollut, koska psykoosipotilaita on hoidettu yrteillä tai homeopatialla. Harhojensa vallassa eräs potilas on surmannut jopa oman äitinsä. Noita potilaita olisi pitänyt hoitaa oikeilla lääkkeillä”, sanoo Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, Hannu Lauerma.
Lauerman kertomus pistää miettimään, olisiko niin sanottu puoskarilaki voinut estää surmat.
Puoskarilakia, joka säätelisi vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja niiden antajia, puuhattiin viimeksi silloin, kun talous kasvoi ja Suomella pyyhki hyvin. Hetkeä ennen maailmanlaajuista lamaa ja Lehman Brothersin konkurssia. Siitä on pian kahdeksan vuotta.
Syöpäpotilaita oli höynäytetty.
Vanhasen kakkoshallituksen peruspalveluministeri Paula Risikko perusti kesäkuussa 2008 työryhmän pohtimaan vaihtoehtohoitojen valvontaa. Tavoitteena oli parantaa potilasturvallisuutta. Virallisen terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella toimivia enkeliterapeutteja, homeopaatteja tai vyöhyketerapeutteja ei valvo kukaan. Valvira kun valvoo vain terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.
“Ihmiset ottivat yhteyttä, oli mm. syöpäpotilaita, joita oli höynäytetty. Joiltakin oli mennyt kokonainen omaisuus katteettomiin hoitoihin”, muistelee eduskunnan nykyinen varapuhemies, kokoomuslainen Paula Risikko.
Lakia valmistellut työryhmä laati mietintönsä. Aluksi suojattaisiin erityisen haavoittuvat potilaat, vasta myöhemmin määriteltäisiin mitä vaihtoehtohoidot ovat. Esimerkiksi psykoosia sairastavia tai syöpäpotilaita hoitavien luontaisterapeuttien pitäisi olla yhteydessä potilaan lääkäriin.
Laissa siis ei olisi kielletty mitään, vaan peräänkuulutettu yhteistyötä. Ruotsin vastaavaan lakiin verrattuna se olisi ollut suorastaan lepsu. Siellä syöpäsairaita, raskaana olevia tai alle 8-vuotiaita lapsia ei voi hoitaa kuin henkilö, jolla on lain mukainen terveyden- ja sairaanhoidon koulutus. Suomessa laki ei edennyt, ei vaikka ministeri Risikko kannatti sitä. Miksi?
Vakavat vaivat voivat jäädä hoitamatta.
“Asia hautautui jonnekin. Ei sille ole muuta selitystä kuin se, että akuutimmat asiat menivät ohitse. Oli terveydenhuoltolaki, sitten tulivat sikainfluenssa ja insuliinisurmat”, kertoo Risikko.
Ylilääkäri Hannu Lauerma oli mukana lakia valmistelevassa työryhmässä. Hän sanoo nyt, että laki jäi Risikon kaappiin myös siksi, etteivät uskomushoitojen tekijät halunneet hyväksyä toiminnalleen minkäänlaista kontrollia tai tarkastella antamiensa hoitojen riskejä.
“Tottahan uskomushoidoissa on hyviäkin puolia. Ne voivat antaa inhimillistä lämpöä, ja tukea ja rohkaisua. Ongelma on se, että vakavatkin vaivat voivat jäädä hoitamatta, jos turvaudutaan huuhaa-hoitoihin. Lääketieteellinen apu voi viivästyä ja luontaisterapioilla olla arvaamattomia sivuvaikutuksia”, sanoo Lauerma.
Työryhmässä vaihtoehtohoitoja edustivat Liisa Sulkakoski ja Anitta Kouvo-Sillanpää Luonnonlääketieteen keskusliitosta. He jättivät mietintöön eriävän mielipiteensä, jossa lukee sanatarkasti: “Luontaishoidot eivät vaaranna potilasturvallisuutta. Oikein käytettynä ne ovat turvallisia verrattuna koululääketieteen hoitoihin, jotka aiheuttavat Suomessakin tuhansia kuolemia vuosittain”. Luontaishoitajienkin mielestä ala tarvitsisi sääntelyä, he ehdottavat terapeuttirekisterin perustamista ja erillistä luontaishoitolakia.
Vaihtoehtohoitojen käytön laajuutta on tutkittu vähän. Eurooppalaisten selvitysten mukaan noin 20-60 prosenttia väestöstä käyttää uskomushoitoja, eniten ruuhkavuosi-ikäiset koulutetut naiset. Suomalaisista syöpäpotilaista noin kolmannes käyttää virallisen lääkinnän ohella vaihtoehtohoitoja. Yksinomaisena hoitona uskomuslääkintää käyttää harva, arviolta 1-2 prosenttia suomalaisista.
Saksassa vaihtoehtoisilla hoitomuodoillaon vankat perinteet ja esimerkiksi homeopaattisia hoitoja korvataan osin jopa yhteiskunnan varoista.
Uskomushoitoja voi verrata pyramidihuijauksiin
Vaikka koulutustaso nousee, ei uskomuslääketieteen suosio näytä laskevan. Hannu Lauerman mielestä niillä on sosiaalinen tilaus. Virallinen terveydenhuolto painii monimutkaisten ongelmien kanssa, eikä helppoja vastauksia ole.
“Ihminen on irrationaalinen olento, johon yksinkertaiset, ymmärrettävät selitykset uppoavat. Uskomushoitoja voi verrata pyramidihuijauksiin”, sanoo Lauerma.
**Edellinen puoskarilakiin liittyvä hallitusohjelmakirjaus **on vuodelta 2011 Jyrki Kataisen hallitusohjelmasta. Kataisen hallitus halusi tehdä Suomesta avoimen, oikeudenmukaisen ja rohkean, mutta puoskarilaki ei edennyt kirjausta pidemmälle.
Peruspalveluministerin postia hoiti ensin Maria Guzenina-Richardson, joka kertoo, että sote-uudistus, vanhuspalvelulaki ja lastensuojelulaki menivät ohi.
Demareille kuuluvan paikan otti Guzenina-Richardsonin jälkeen Susanna Huovinen. Hän vetoaa sote-savottaan: ministerin työpöytä oli ääriään myöten lastattu, eikä vaikeaan puoskarilakiin ollut aikaa kajota.
Nykyisen hallituksen strategisesta hallitusohjelmasta koko asia puuttuu. Huovisen mielestä se on selvä, haluaahan perusporvarihallitus pikemminkin purkaa kuin lisätä normeja.
Nappaan hihasta Juha Rehulaa.Hollolan miehen kädenpuristus on jämerä. Käy selväksi, ettei asia tälläkäänhallituskaudella etene. Rehulan mielestä se ei ole ongelma.
Harhaanjohtava markkinointi pitäisi kieltää.
“Nykymalli toimii. Puoskarilaki ei ole minun to-do -listallani”, sanoo keskustalainen peruspalveluministeri ja pahoittelee kiirettään. Hänen on jatkettava kokoukseen, jonka aiheena on sote.
Puoskarilaki saattaa kuitenkin putkahtaa Rehulan pöydälle takaoven kautta. EU:ssa on voimassa potilasdirektiivi. Sen nojalla Suomeen voi tulla hoitoon vaikkapa saksalainen potilas, jolle uskomushoidot korvataan yhteiskunnan varoista.
Eurooppalaisten lääkärien komitea on asiasta huolissaan. Sen mielestä lainsäädäntöä pitäisi tiukentaa koko EU:ssa ja kansalaisille olisi kerrottava nykyistä selkeämmin, etteivät vaihtoehtohoidot ole lääketiedettä eikä niiden tehoa ole todistettu. Myös harhaanjohtava markkinointi pitäisi kieltää.
Lähtiessään Rehula vielä huikkaa, että 15 vuotta veivattu sote-uudistus saadaan valmiiksi ennen kuin lehdet koivuissa vihertävät ja Suvivirsi kajahtaa.
Puoskarilaki on ollut jumissa ministeriön kaapissa miltei kahdeksan vuotta. Ensi vuonna peruspalveluministerin viestikapulaan tarttuu Annika Saarikko. Jään mielenkiinnolla odottamaan, kaivaako hän puoskarilain esiin. Voin luvata jo nyt, että asiasta tehdään juttu.
Päivitys klo 12:11. Jutun otsikkoa korjattu. Otsikossa luki aiemmin, että puoskarilaki olisi jäänyt hallitusten paperikasoihin.