Kehoon kohdistettu matalataajuusvärinä on hoitomuoto, johon kohdistuu työterveyshuollon erikoislääkäri Pekka Rimpiläisen mukaan kasvavaa kiinnostusta lääketietieteen parissa. Rimpiläinen on kirjoittanut lähetteitä hoitoon parin vuoden ajan.
– Annan lähetteen yleisimmin unihäiriöistä ja stressistä kärsiville, joita kohtaa työterveyshuollossa paljon, Rimpiläinen sanoo.
Rimpiläinen kertoo hoidattavansa matalataajuusvärinällä usein sellaisia työterveyshuollon potilaita, joiden tila on vaikea ja melkein kaikkea muuta on jo kokeiltu. Tällaisilta potilailta on tullut hoidosta hyvää palautetta.
– Kyllä he usein sanovat, että hoito on parantanut arjen elämänlaatua, unensaantia ja työkykyä.
Rimpiläisen mukaan suhteellisen hoitomuodolla ei koululääketieteen parissa ole vielä vakiintunutta asemaa. Unilääkkeiden käyttöä pyritään kuitenkin vähentämään, joten uteliaisuutta uusiin hoitomuotoihin on.
– Itse pidän tätä lupaavana etenkin juuri uniongelmien suhteen. Siihen pitäisi pyrkiä, että pillerin käyttö hoitomuotona vähenisi.
Hoitoa on toistaiseksi tutkittu vähän
Matalataajuusvärinään perustuva hoito tapahtuu yleensä makaavassa asennossa siten, että potilas tuntee erityisellä koneistolla varustetussa lepotuolissa lievää värinää. Kuurin kesto ja hoitokertojen pituus vaihtelee potilaasta toiseen.
– Hoidon vaikutusmekanismi on varmasti hyvin moninainen. Oikeantaajuiseksi viritetty värinä näyttää säätävän hermoston toimintaa. Hoidossa pyritään saamaan käyntiin sellainen positiivinen vaste, että elimistön omat stressiä lievittävät mekanismit käynnistyisivät, Rimpiläinen sanoo.
– Mutta ei tämä tietenkään mitään ihmeitä tee, kuten ei mikään muukaan hoitomuoto. Tämä pitää niputtaa osaksi parempaa ravitsemusta, liikuntaa ja esimerkiksi fysioterapiaa, eli ihan tällaisia perinteisiä asioita.
Suomessa kehitettyä matalataajuusvärinään perustuvaa hoitoa on tutkittu vasta vähän. Helsingin uniklinikalla työskentelevän professori Markku Partisen pilottitutkimukseen osallistui 16 vapaaehtoista, jotka kärsivät stressiperäisestä tai ahdistukseen liittyvästä unettomuudesta. Kaksi kolmasosaa tutkittavista koki saaneensa ainakin jonkinlaista helpotusta etenkin unettomuuden oheisoireisiin.
Professori Partinen totesi tutkimustulokset lupaaviksi. Hoidosta näyttäisi hänen mukaansa olevan apua erityisesti ahdistusoireisiin ja rentoutumiseen. Perusteellisempi tutkimus on tekeillä.
Yle testasi
Yle kokeili täysin epätieteellisesti ja ilman minkäänlaista yleistettävyyttä pikaista, kymmenen minuutin matalataajuusrentoutusta Mikkelissä. Käytössä oli Neurosonic-yhtiön lepodivaani, jossa maattiin selällään kuin aurinkotuolissa.
Matalataajuusvärinä tuntui divaanissa lievänä, pitkin lepotuolia aaltoilevana tärinänä etenkin jalkopäässä. Kieltämättä värinä tuntui lyhyiksi jääneiden yöunien jälkeen mukavan rentouttavalta. Mitään ihmeellistä lyhyt makoilu ei aiheuttanut, mutta jalkalihakset tuntuivat pikasession jälkeen irtonaisemmilta.
Kärpänen keitossa oli musiikki, jota fysioterapeutin mukaan hyödynnetään hoitosessioissa usein. Akustinen kitarapop, jossa naisääni lauloi unelmien tavoittelusta ja itseen uskomisesta ei edesauttanut stressinkarkotusta vaan pikemminkin sai vanteen pään ympärillä kiristämään piukemmin.
Tarkan musiikkimaun omaavan värinähoidokin kannattaa siis tuoda omat levyt mukaan. Tai sitten pyytää, että hoidetaan kokonaan ilman musiikkia.