Yhä useampi yksin tai pienessä ryhmässä työtä tekevä kaipaa seuraa muiden alojen työntekijöistä.
Yhteisöllistä työntekoa varten on alkanut syntyä erilaisia tiloja. Esimerkiksi kiinteistöyhtiö Sponda on avannut Helsingin keskustassa kokonaan remontoidun toimistotalon, joka on alusta alkaen suunniteltu pienyrittäjien kohtauspaikaksi.
Mothership of Work, M.O.W.-nimen saaneesta talosta vuokrataan yhteisöllisiä toimitiloja etätyön tekijöille, yksinyrittäjille, freelancereille ja pienyrityksille. Tilaa riittää kolmelle sadalle työntekijälle. Eritasoisia jäsenyyksiä voi ostaa päiväksi tai kuukaudeksi kerrallaan.
Työtilan lisäksi talo tarjoaa toimistopalveluita kuten tietoverkon ja tulostuspalvelut,ja ennen kaikkea mahdollisuuden verkostoitua muiden vuokralaisten kanssa, kertoo talon tunnelmajohtaja Nina Ruotsalainen.
– Meillä on alusta missä päästään törmäyttämään ihmisiä niin, että ihmiset löytävät toisensa. Jos on projekteja, joissa joku kaipaa koodaajaa, tai joku tarvitsee sparrausta jossain tietyssä asiassa, niin ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, vaan apu saattaa löytyä viereisestä huoneesta.
Freelancerina ja projektiluontoisesti tehtävä työ on lisääntynyt eikä sitä välttämättä tarvitse tehdä aina samassa paikassa. Isotkin organisaatiot ovat alkaneet kehittää työskentely-ympäristöjä, joissa eri tehtävien tekijät kohtaavat toisiaan.
Itsensä työllistäjälle mahdollisuus verkostoitumiseen saattaa olla tilojakin tärkeämpi syy vuokrata tilat yhteisötoimistosta. Esimerkiksi terveysalan yrittäjä Anni Kravi sanoo arvostavansa MOW:ssa nimenomaan yhteisöllisyyttä ja kontakteja.
– Ehdottomasti. Minulle kerrottiin heti alkuun, että täältä löytyy kirjanpitäjät ja lakimiehet ja printtitalot ja muut, että varmasti saadaan synergioita aikaan. Yhteisöllisten toimistotilojen vuokraaminen on maailmalla jo isoa liiketoimintaa ja kasvaa myös Suomessa. Sen rinnalla on esimerkkejä myös muunlaisesta, joskin yleensä pienemmästä yhteisöllisyydestä.
Joillekin riittää työtilaksi kahvila, mutta monet haluavat lähempää yhteisöllisyyttä. On alettu esimerkiksi kokoontua koteihin tekemään yksinäistä työtä joukossa. Myös julkiset tilat ovat avanneet ovensa etätyöntekijöille.
Esimerkiksi Vantaan Kartanokosken Pointin kirjastossa on kokeiltu etätyöpisteitä hyvällä menestyksellä. Perinteisempien työpöytien lisäksi kirjastossa on mahdollisuus käyttää myös pieniä kokouksia varten suunniteltuja erityistiloja.
– Kirjastoissahan on kautta aikojen ollut opiskelijoita, mutta nyt tulee muunkinlaisia käyttäjiä, sanoo Vantaan verkostopäällikkö Katariina Ervasti.
Pointissa on tehty selvitystä etätyöpisteiden käyttäjistä. Puolet on edelleen opiskelijoita, mutta loput ovat julkisen ja yksityisen alan työntekijöitä, freelancereita ja pienyrittäjiä.
– Kirjastosta haetaan monesti samantyyppistä miljöötä kuin jossain kahvilassa, että halutaan tehdä joku juttu yleensä yksin, mutta on kiva kun siinä on muita ihmisiä ympärillä.
Kyselyssä näkyy myös kirjastossa työskentelevien halu verkostoitua muiden kanssa ja sijannin tärkeys.
– Kirjasto on lähellä, on sen valtti. Suurin osa vastaajista asuu alle viiden kilometrin päässä tästä kirjastosta.
Aalto-yliopistossa työtiloja tutkinut vanhempi tutkija Suvi Nenonen sanoo uskovansa etätyön ja yhteisöllisen työn lisääntyvän tulevaisuudessa. Se on järkevää tilojen käyttöä, koska jaettuja tiloja pystytään käyttämään tehokkaammin kuin suuren osan vuorokaudesta tyhjillään olevia toimistoja. Nenosen mukaan paikkasidonnaisuus työnteossa on vielä voimakasta, mutta pikku hiljaa työnantajatkin alkavat luottaa työntekijöiden vastuullisuuteen. Se lisää etätyön tekemisen mahdollisuuksia, sanoo Nenonen.