Hyppää sisältöön

Työpaikat ja yritykset syrjäyttivät kaikkein köyhimmät kehityspolitiikan keulakuvana

Kehitysyhteistyön miljoonasäästöt näkyvät muun muassa pitkäaikaisille yhteistyömaille annetussa tuessa ja järjestöjen rahoituksessa. Yritysten rooli ja muuttunut pakolaistilanne korostuvat ulkoministeriön laatimassa kehityspoliittisessa selonteossa.

Vuoden vanha lapsi leikkii maassa ja taustalla hänen isänsä kuokkii maata Suomen yhdessä kehitysyhteistyökohteessa Mosambikissa. Kuva: Jon Hrusa / EPA

Suomen säästökuuri ja pakolaiskriisi muokkaavat nyt Suomen kehitysyhteistyön suuntaa. Torstaina julkaistu kehityspoliittinen selonteko linjaa kohteet, joihin Suomi tulee tällä hallituskaudella keskittämään kutistuneet kehitysyhteistyövaransa.

Rahat suunnataan erityisesti hauraisiin valtioihin ja samalla tukea keskitetään alueille, joista tällä hetkellä paetaan, erityisesti Syyriaan ja Irakin konflikteista kärsiville alueille.

– Pakolaisten lähtö-, vastaanotto- ja kauttakulkumaihin suunnataan suhteessa aiempaa enemmän voimavaroja, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.).

Apua luvattiin lisää heti torstaina Lontoossa järjestetyssä Syyria-kokouksessa. Suomi ilmoitti antavansa Syyrian sodan uhreille ja naapurimaille yhteensä 25 miljoonaa euroa.

Yritysten rooli korostuu

Painotuksissa näkyy myös poliittinen muutos, arvioi ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikkö Kari Alanko. Alangon mukaan uudessa linjauksessa korostuu aiempaa enemmän yksityissektori ja työpaikkojen luonti.

– Edellisen hallituksen kaudella yritettiin erityisesti löytää keinoja tukea eniten syrjäytyneitä ihmisiä. Voi olla, että nämä uudet painopistealueet ohjaavat meitä hieman eri suuntaan.

Talouspainotus näkyy myös siinä, että samalla kun niin sanottua varsinaisia kehitysyhteistyörahoja leikataan, kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin rahoitusta lisätään 130 miljoonalla eurolla.

– Haluamme suomalaista yrityssektoria yhä enemmän mukaan kehitysyhteisyöhön jo siksi, että heillä on tarvittavaa osaamista, Toivakka sanoo

Selonteon mukaan kehitysyhteistyötä keskitetään nyt lisäksi erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen, demokratiakehitykseen ja ruuan, veden ja energian saatavuuteen.

Rahaa harvemmille ja isoilta ohjelmilta pois

Kehitysyhteistyövaroja leikataan tänä vuonna yli 300 miljoonaa euroa. Valtion talousarvion mukaan kehitysyhteistyön määrärahat ovat 809 miljoonaa euroa.

– Meillä oli tarve nopeasti päivittää tilanne ja määritellä, mitä käytettävissä olevalla rahalla tehdään, Toivakka sanoo.

Säästöt ovat olleet niin suuria, että rahaa on pitänyt ottaa sieltä, missä sitä on ollut eniten, sanoo Alanko.

– Suuria säästökohteita kahdenvälisessä yhteistyössä ovat olleet meidän isoimmat ohjelmat Tansaniassa ja Mosambikissa.

Myös pitkäaikaisten kumppanimaiden Sambian ja Kenian kanssa yhteistyö muuttuu: jatkossa lahja-avun osuus on pieni.

Useilta kansalaisjärjestöiltä on leikattu tuesta kymmeniä prosentteja. Linjauksen mukaan jatkossa Suomi kohdentaa varoja enemmän tietyille YK-järjestöille.

Tärkeimpiä kumppaneita ovat naisten ja tyttöjen oikeuksia puolustava UN Women, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen keskittyvä UNFPA ja lasten oikeuksia ajava Unicef. Toivakan mukaan yhteistyö jatkuu myös muiden YK-järjestöjen kanssa mutta suppeammalla tuella.

Suosittelemme sinulle