Suomen suurimman sähköverkkoyhtiön Carunan omistukset risteilevät useiden veroparatiisien kautta. Osa Carunan omistajista jää epäselväksi, kun pitkän omistusketjun päästä löytyy Caymansaarille rekisteröity yhtiö.
Caymansaaret on salamyhkäinen veroparatiisi, josta käsin toimivista yhtiöistä on lähes mahdoton saada mitään tietoa.
Ylen tekemän selvityksen mukaan Carunan omistusketju sisältää ainakin viisi alankomaalaista, kolme luxemburgilaista, yhden maltalaisen ja yhden caymansaarelaisen yhtiön.
Yhtiöiden välille on rakennettu miljardien eurojen arvoiset lainaketjut. Useissa tapauksissa lainojen korkotaso on varsin korkea eli 8–10 prosenttia. Konsernin sisäisiä lainoja käytetään usein verosuunnittelun välineenä.
Ylen tekemän selvityksen mukaan Carunan omistajiin kuuluu myös Suomen Valtion eläkerahasto (VER). Eläkerahaston omistukset kulkevat luxemburgilaisen rahastoyhtiön kautta.
Tilinpäätöksessään VER ei raportoi Caruna-omistuksiaan, vaan ainoastaan osuutensa rahastoyhtiössä.
Yle selvitti Carunan omistuksia tutkimalla alankomaalaisten ja luxemburgilaisten yhtiöiden tilinpäätöksiä, asiakirjoja sekä esimerkiksi lainasopimuksia.
Verosuunnittelua vauhditettiin suomalaisilla eläkevaroilla
Caruna on Suomen suurin sähköverkkojen omistaja 20 prosentin markkinaosuudellaan. Sähköverkot olivat aiemmin valtionyhtiö Fortumin omistuksessa, joka kertoi loppuvuodesta 2013 myyvänsä verkkoliiketoimintansa sijoittajille.
Uusiksi omistajiksi tulivat pääomarahasto First State Investments (FSI), kanadalaisen eläkeyhtiön tytäryhtiö Borealis Infrastructure sekä suomalaiset eläkevakuuttajat Keva ja Elo. Omistajalistaan voi lisätä Suomen Valtion eläkerahaston.
Ylen selvityksen mukaan Valtion eläkerahasto on rahoittanut pääomarahaston toimintaa luxemburgilaisen holdingyhtiön kautta. Eläkerahasto on lainannut pääomarahastolle ainakin 28 miljoonaa euroa. Valtion eläkerahasto omistaa myös osuuden FSI:n luxemburgilaisesta yhtiöstä ja samalla noin 2,5 prosentin osuuden Carunasta.
Valtion eläkerahaston toimitusjohtajan Timo Viherkentän mukaan rahastolla "ei olisi esteitä omistaa" Carunaa myös suoraan tai kotimaisen omaisuudenhoitoyhtiön kautta.
Onko Valtion eläkerahasto ollut jouduttamassa verosuunnittelua yhtenä omistajana?
– Eläkerahasto on yhtenä sijoittajana siellä muiden joukossa luxemburgilaisen yhtiön kautta, jonka toiminnasta First State Investment vastaa. Sinänsä näihin toiminnallisiin asioihin Valtion eläkerahastolla ei ollut osuutta, mutta olemme tietysti yksi sijoittajista, jolle viimekätisesti kertyy tuottoja, Viherkenttä sanoo.
Carunan verosuunnittelu konsernin sisäisten korkojen avulla hyödyttää myös muita suomalaisia eläkevakuuttajia. Yhtiöstä 12,5 prosenttia omistava julkisen sektorin eläkelaitos Keva on lainannut Carunalle 121 miljoonaa euroa. Kun Carunan kotimainen yhtiö maksaa korkotuloja Alankomaihin, palautuu osa tuloista kotimaahan ja Kevan kassaan.
Haavisto: Omistajuutta ei pitäisi peitellä
Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto oli viime vaalikaudella valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri. Haaviston mielestä sähköverkkojen omistusten päätymisen ulkomaisille sijoittajille ei pidetty ongelmana. Yle näytti Haavistolle selvitystä, josta käy ilmi Carunan monimutkaiset omistuskuviot.
– Se ei tietenkään ole hyvä käytäntö, että omistukset kätkeytyvät. Carunan tapauksessa omistajien taustoja selvitettiin, ja valtioneuvoston saaman informaation mukaan yhtiön takana ovat australialaiset ja kanadalaiset eläkesijoitusyhtiöt. On tietenkin keinotekoista, jos tällaisia jälkiä pyritään häivyttämään. Eihän eläkesijoitusten tekemisessä ole mitään peiteltävää, Haavisto sanoo.
Caymansaarten tapaisesta salaisuutta varjelevista veroparatiiseista yhtiöiden omistajien tietoja on käytännössä mahdoton saada esille. Omistajina yhtiössä voi siis olla periaatteessa mikä tahansa taho.
– On tärkeä katsoa, että tällaiseen kriittiseen infrastruktuuriin ei tule vihamielisten valtioiden kädenjälkeä tai mitään tämän tyyppistä. Siinä on kyllä valtiolla todellinen intressi, Haavisto sanoo.
Pitäisikö tässä tapauksessa yhtiöitä kehottaa selventämään keitä todelliset osakkeenomistajat taustalla ovat?
– Minusta olisi erittäin tärkeää, että yhtiö myös oman maineensa vuoksi kertoisi kaiken omista taustoistaan, vaikka en sinänsä usko että niissä on mitään peiteltävää.
Suomen tv- ja radioverkot omistetaan Luxemburgin kautta
Australialainen FSI-rahasto omistaa kokonaan myös Suomen televisio- ja radiolähestysverkkojen toiminnasta vastaavan Digita Oy:n. Verkot olivat 2000-luvun alkuun saakka Ylen omistuksessa, minkä jälkeen ne myytiin ulkomaisille sijoittajille.
FSI on perustanut lähetysverkkojen omistuksia varten Luxemburgiin holdingyhtiön. Se kytkeytyy kahden muun luxemburgilaisen yhtiön kautta samaa holding- eli omaisuudenhoitoyhtiöön, jonka kautta hallinnoidaan omistuksia Carunassa.
Pääomarahasto on tehnyt voimakasta verosuunnittelua myös Digitan kohdalla. Luxemburgilainen yhtiö on lainannut Suomen-yhtiölle 218 miljoonaa euroa yli kymmenen prosentin korolla.
Digitan liiketulos oli vuonna 2014 yli 13 miljoonaa euroa voitollinen. Korkeiden rahoituskulujen takia yhtiön tilikauden tulos oli kuitenkin 26 miljoonaa euroa tappiolla.
Yhteisöveroa Digita ei maksanut lainkaan vuonna 2014.
Professori: Sähköverkkojen myynti oli virhe
Kilpailuoikeuteen erikoistuneen Aalto-yliopiston professorin Petri Kuoppamäen mielestä valtio teki virheen antaessaan energiayhtiö Fortumille luvan myydä sähköverkot sijoittajaryhmälle.
Kuoppamäki perustelee näkemystään kilpailullisilla syillä. Ideologisesti hän ei halua ottaa kantaa siihen, mitä valtionomaisuudelle pitäisi tehdä.
Professorin mielestä yhtiöitä, joilla on niin sanottu luonnollinen monopoli, ei useinkaan ole viisasta myydä sijoittajille, joiden toimintaan valtiovallan on hankala puuttua.
– Luonnollinen monopoli lyhykäisyydessään tarkoittaa sitä, että tehokkain tapa tuottaa joku toiminto on se, että se on yhden yrityksen hallussa. Tyypillinen luonnollinen monopoli on sähkön siirtoverkko tai kunnallinen vesilaitos, Kuoppamäki sanoo.
Luonnollisessa monopolissa ei ole kilpailutilannetta, koska ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa esimerkiksi kahta sähköverkkoa tai vesiputkistoa. Tällaisessa tilanteessa yhtiö saa ”hinnoitteluvallan”.
–Hinnoitteluvallalla tarkoitetaan yrityksen kykyä nostaa hinnat merkittävästi yli tuotantokustannusten ilman että asiakkaat vaihtavat toimittajaa. Luonnollisessa monopolissa asiakkaalla ei ole vaihtoehtoa. Eli hinnoitteluvaltaa on erittäin paljon, Kuoppamäki sanoo.
