Suomi on alhaisen korruption maa, mutta silti lahjusepäilyjä tulee julkisuuteen muutamia vuodessa. Vaasan yliopistossa on tehty professori Ari Salmisen johdolla kymmenisen vuotta tutkimusta hyvän hallinnon ja eettisen johtamisen perusteista.
– Lahjontajuttuja ja epäilyjä tulee julkisuuteen siksi, että jotkut henkilöt arvioivat tilanteen väärin. Hankitaan erilaisia etuja epäeettisellä tavalla ja joissain tilanteissa myös laittomilla keinoilla, sanoo professori Ari Salminen.
Oma moraali kunniaan
Poliisin mukaan Vaasan lahjustutkinnan keskiössä on matkojen ja kestityksen tarjoaminen. Se on varsin yleinen tapa lahjonnassa, koska sitä ei helpolla pidetä lahjontana.
Julkisessa hallinnossa lainsäädäntö luo toiminnalle minimipuitteet, joista pitää kiinni. Tämän lisäksi on sovitut organisaatiokohtaiset tai paikalliset pelisäännöt, joitten toteutumista esimiesten tulisi seurata.
– Jos nämä eivät riitä, niin sitten pitää tehdä tällainen oma moraalinen arvio, että millä tavalla voi toimia, sanoo Ari Salminen.
Hänen mukaansa julkisen hallinnon perusta on oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja julkisen edun ajaminen.
– Silloin lähdetään siitä, että virkamies toimiessaan on kansalaisten tai kuntalaisten asialla. Hän ajaa heidän etuaan eikä omaansa, tuumii professori Ari Salminen.
Piilokorruptio seuraavaksi tutkintaan
Vaasan yliopisto käynnistää uutta tutkimusohjelmaa selvittääkseen piilokorruption toimintamekanismia. Korruptio toimii salassa, sitä pyritään peittelemään ja se pysyy tehokkaasti piilossa.
Hyvä veli- järjestelmä voi olla yksi piilokorruption muotoja. Järjestelmässä palveluja ja etuja jaetaan sisäpiirin kesken.
– Kyllä se pahimmilaan voi olla systemaattista ja pitkäkestoista, suunnitelmallista etujen jakamista. Vaikka ne olisivat pienimuotoisempiankin niin ollaan jo hyvin lähellä lahjonnan kriteeristöä, muistuttaa professori Ari Salminen.
