Rautalammilla pörrää helikopteri Veli-Jussi Jalkasen metsissä. Tällä kertaa käsittelyssä on yli 30 hehtaarin metsäala, joka saa lannoitteekseen 4 000 kiloa rakeistettua puutuhkaa hehtaarille.
Jalkanen on tuhkankäytössä varsinainen pioneeri, hän on luottanut tuhkaan metsiensä lannoitteena aina 1980-luvulta saakka. Tuolloin hänen metsiinsä levitettiin tuhkaa 250 hehtaarin alueelle Jalkasen itse kehittämällä ja rakentamalla, traktorin perään sijoitetulla levityslaitteella.
– Tuhka on elinikäinen lannoite. Sitä tarvitsee laittaa vain yhden kerran puusukupolven aikana. Se on edullinen ja tehokas tapa tuottaa lisää puuta, Jalkanen kehuu.
Tällä kertaa Jalkanen ottaa tuhkalannoituksen karulle suolle, joka on kuitenkin lähtenyt kasvamaan puuta 1970-luvun perusojituksen ja 1990-luvun uusintaojituksen jälkeen.
– Suon elpymisestä innostuneena jatketaan tuhkalannoituksella.
Nyt meidän metsätaloutemme on suurimmaksi osaksi keräilymetsätaloutta.
Veli-Jussi Jalkanen
Jalkanen kehuu, että tuhkalannoitus on yksityistaloudellisesti ja kansantaloudellisesti erittäin kannattavaa toimintaa.
– Siitä tulee varsinaista kasvudynamiittia.
Jalkanen sanoo, että Suomeen saataisiin helposti 50 miljardia lisää liikevaihtoa, jos kaikki metsät ryhdyttäisiin hoitamaan viljelymetsinä viimeisimmän tutkimustiedon mukaan.
– Nyt meidän metsätaloutemme on suurimmaksi osaksi keräilymetsätaloutta, hän sanoo.
Typpi-tuhkaseos antaa kasvupotkun myös kivennäismaille
Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes vie tuhkalannoituksen ilosanomaa mieluusti eteenpäin.
– Etenkin puutuhka on erinomainen lannoite, koska siinä on fosforia ja kalia sopivassa suhteessa ja sen lisäksi puun tarvitsemia hivenravinteita ja paljon kalsiumia, joka taas nostaa maan pH-tasoa. Sitä kautta puu pystyy käyttämään turpeessa jo olevat ravinteet paremmin hyödykseen, paljon paremmin kuin ilman lisäkalsiumia.
Tähän asti tuhkaa on lannoitteena käytetty lähinnä suometsissä. Nyt uusimpien tutkimusten mukaan tuhka typellä "terästettynä" soveltuu hyvin kasvupotkun antajaksi myös kivennäismailla.
– Jos kivennäismailla laitetaan typpeä lisäksi, typpi-tuhkaseos on erinomainen lannoite myös kivennäismaille, ja sillä on pitkäaikainen vaikutus, Remes sanoo. Hän kuitenkin uskoo suolannoituksen säilyvän edelleen ykkössijalla jatkossakin.
Tuhkalevityksen pinta-ala on jatkuvasti lisääntynyt. 2010-luvun taitteessa vuosittainen ala oli 7 000 hehtaaria, mutta nyt ollaan jo 10 000 hehtaarin lukemissa. Paljon parempiinkin lukuihin on silti hyvät mahdollisuudet.
– Meillä tulee puhdasta puutuhkaa 250 000 tonnia vuodessa. Siitä saisi lähes 70 000 hehtaarille hyvälaatuista puutuhkaa lannoitteeksi joka vuosi.
Nykyisin suurin osa puuperäisten polttoaineiden tuhkasta päätyy edelleen läjitysalueille, kaatopaikoille, meluvalleiksi tai tiepohjien täyttömaaksi.
"Ilman muuta taloudellisesti kannattavaa"
Remes laskee, että tuhkalannoituksella saadaan kahdesta kahdeksaan kuutiota lisäkasvua vuodessa hehtaaria kohden, tietyillä kohteilla jopa enemmän.
– Ilman muuta se on taloudellisesti kannattavaa.
Helikopterilevityksenä tuhkalannoituksen kustannukset ovat noin 400-600 euroa hehtaarilta, maalevityksenä kustannus on noin 200-400 euroa. Kemera-tukea kaikista kustannuksista saa 40 prosenttia.
– Se sisältää suunnittelun, lannoitteen ja levityksen.
Metsäasiakasvastaava Juho Tikkanen UPM:ltä kertoo, että yleisimmin tuhkalevityskohteet ovat nykyisin 10-20 hehtaarin palstoja ja kysyntä on vahvassa kasvussa, koska metsänomistajat luottavat taloudelliseen hyötyyn. Monesti tuhkalevitys tehdään useamman metsänomistajan yhteishankkeena, ikään kuin ketjutettuna.
Operaatiopäällikkö Jouni Kunnari helikopterilevityksiä tekevältä Ecolanilta sanoo, että lannoitetuhka rakeistetaan tehtaalla helpomman levitettävyyden takia. Se myös luovuttaa ravinteet hitaasti, joten kasvuvaikutus puustolle on pitempi ja huuhtoumariski pienenee.
– Lisäksi kontrolloimme fosforin ja kaliumin määrää ja tarvittaessa lisäämme myös booria, koska booripuutosalueita on paljon varsinkin Itä-Suomessa, Kunnari sanoo.
Tuhkalla tiukka laadunvarmistus
Tuhkan lannoituskäyttö on mahdollista vasta sitten, kun Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut toiminnalle laitoskohtaisen hyväksynnän.
– Jokainen lannoiteraaka-aineena käytetty tuhkaerä pitää pystyä jäljittämään. Tuhkalannoitteen sisältämien ravinteiden vähimmäispitoisuudet ja haitallisten aineiden enimmäispitoisuudet on määritelty lannoiteasetuksessa, sanoo vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu Tapio Oy:stä.
Tutkimustiedon valossa tuhkalannoitus ei uhkaa alapuolisia vesistöjä.
– Tuhkan pH-arvoa nostava vaikutus sitoo raskasmetallit vaikealiukoiseen muotoon, jolloin niiden huuhtoutumista ei tapahdu haitallisessa määrin. Myös fosforin huuhtoutuminen on hyvin vähäistä, Joensuu sanoo.
– Marjoja ja sieniä ei silti kuitenkaan suositella poimittavaksi lannoitusvuonna.