Kaksi vuotta sitten se oli vain ajatus. Tehdä paperisellusta – ja vain siitä – kangasta.
Nyt Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarnin kaulassa roikkuu maailman ensimmäinen ja ainoa, kokonaan havusellusta tehty kaulahuivi. Se on käsissä yllättävän pehmeä ja kevyt – pistävää selluntuoksuakin on turha hakea, huivi ei tuoksu miltään.
Kun Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan suunnittelu pari vuotta sitten todenteolla alkoi, tavoitteena oli hyödyntää sivuvirrasta mahdollisimman viisaasti.
Julkisuudessa esiteltiin kahdeksan kehityspolkua kohti uusia biotuotteita. Nyt kolme on jo toteutumassa ja neljäskin eli hajukaasujen prosessointi rikklhapoksi on aivan loppusuoralla.
Viides – ligniinin eli puun kuitujen sidosaineen jalostaminen uusiksi tuotteiksi – on siirtymässä seuraavalle tasolle, tuotantoon koetehtaassa.
Tekstiilikuitu oli tavoitteista kuudes, ja senkin osalta näyttää tässä vaiheessa hyvältä.
Tarve uudelle raaka-aineelle
Tekstiiliteollisuuden pääraaka-aineet tällä hetkellä ovat puuvilla ja öljy.
Puuvillanviljely aiheuttaa ympäristöhaittoja, koska se vaatii runsaasti kemikaaleja ja keinokastelua.
On selkeä tarve kehittää täysin uudenlainen tekstiilikuitujen valmistusprosessi.
Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn
Öljy on puolestaan fossiilinen polttoaine, joista pyritään eroon lukuisten haittojen vuoksi. Ongelmaa tuottaa myös se, että nyt tekstiilikuituja saadaan öljyn sivuvirroista, jotka luonnollisesti vähenevät, kun öljyn käyttö vähenee tai muuttuu.
Puun käyttö tekstiilien raaka-aineena ei ole uusi asia, mutta esimerkiksi vuonna 2014 tekstiilikuitumarkkinoista vain alle viisi prosenttia perustui puuhun. Siihenkin liittyy ongelma, sillä tällä hetkellä puupohjaiset tekstiilikuidut valmistetaan hyvin vanhanaikaisilla valmistusmenetelmillä.
Niistä parhaiten tunnettu on viskoosiprosessi, joka on hyvin paljon ympäristöä kuormittava.
– On siis selkeä tarve kehittää täysin uudenlainen tekstiilikuitujen valmistusprosessi, von Weymarn sanoo.
Kevät tuo ratkaisun
Vaikka tutkimusjohtajan kaulassa heiluva huivi on jo todiste, että on mahdollista tehdä kokonaanpuinen kangas, tuotantoon asti eteneminen vaatii monimutkaisen kokonaisuuden ratkaisemista.
– Kevään aikana on selvitettävä, onko meillä edellytyksiä siirtyä eteenpäin. Jos vastaus on kyllä, seuraava askel on koetehtaan rakentaminen tai olemassa olevan vuokraaminen. Parhaassa tapauksessa voimme käyttää pilotoinnissa valmista laitosta, joita maailmalla on muutamia. Pidempi tie on luoda nollasta kokonaan uusi ja oma koetehdas, von Weymarn sanoo.
Ainutlaatuinen koehuivi syntyi, kun Aalto-yliopisto loi Rauman tehtaan sellusta, Helsingin yliopiston kehittämää kemikaalia hyödyntäen kuitua, josta tehtiin ruotsalaisesssa Boråsin tekstiili-instituutissa lankaa. Sen jälkeen Aalto-yliopisto neuloi langasta kangasta.
Tavoite tuotannossa
Selvitettäviä kysymyksiä on tutkimusjohtajan mukaan vielä melkoinen nivaska: esimerkiksi on tutkittava, onko riittävän hyvälaatuisen kankaan valmistaminen mahdollista, onko siihen laitteita, sopivia kemikaaleja tai onko muilla jo patentteja.
Kannattavuus on jatkon kannalta merkityksellistä.
Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn
– Tietysti myös konseptin kannattavuus on jatkon kannalta merkityksellistä.
Mikäli tämän kevään aikana hanke todetaan jatkokelpoiseksi, loppuvuoden ja ensi vuoden aikana tuote siirtyisi koetehtaaseen. Jos asiat etenevät hyvin, tuotanto voisi alkaa vuosien 2019-20 tietämillä.
Toteutuessaan kokopuinen kangas olisi huikea juttu, mutta von Weymarn toppuuttelee sen vaikutuksia: koko maailma ei vielä pelastu.
– Ihmiskunnan kannalta on oleellista kehittää materiaali- ja energiatehokkaita ratkaisuja. Tässä perspektiivissä kierrättäminen on keskiössä.
Usko uuteen historiaan
Metsä Fibre on tutkinut tekstiilikuitujen valmistusta vuodesta 2009, jolloin yhtiö oli mukana käynnistämässä tutkimusta FIBIC Oy:ssä. Nyt valmistettu kangas perustuu FIBIC-tutkimusohjelmassa kehitettyyn menetelmään.
Metsä Fibren omistajiin kuuluva japanilainen Itochu Corporation on Japanissa merkittävä toimija tekstiiliteollisuudessa. Itochu hallitsee esimerkiksi Cupron, Tencelin ja viskoosin markkinoita Aasiassa.
Itochun edustaja Keiji Takanashilla on tuotteeseen kova usko ja luotto.
– Uskon, että olemme luomassa uutta historiaa tekstiiliteollisuudessa. Sellupohjaisille tekstiilikuiduille on jo nyt viiden miljoonan tonnin vuosimarkkinat, Keiji Takanashi sanoo.
Kun Äänekosken uusi biotuotetehdas valmistuu, puolet sellutehtaan puusta päätyy sivuvirtoihin: tavoitteena on, että uudet tuotteet toisivat viidesosan liikevaihdosta.
Klo 8:53 korjattu kutominen neulomiseksi. Lanka neulottiin neulekoneella.