Gynekologit arvioivat, että noin puolet suomalaislapsista saa alkunsa suunnittelematta.
Vahinkoraskaus lisää todennäköisyyttä siihen, että kohdussa kasvava alkio ehtii altistua äidin nauttimalle alkoholille ennen kuin äiti ehtii raskautta edes epäillä.
Alkoholialtistuksella aivan raskauden alkuvaiheessa voi kuitenkin olla vakavia seurauksia, sillä juuri ensimmäiset viikot ovat kriittistä aikaa lapsen kehitykselle.
Elinten muodostuminen alkaa jo, kun hedelmöittymisestä on kulunut kolme viikkoa. Ensimmäisinä kehittyvät aivot ja sydän, sen jälkeen alkunsa saavat kädet, jalat ja silmät.
Nainen saattaa tiedostaa olevansa raskaana vasta tämän jälkeen, etenkin jos raskaus ei ole suunniteltu ja jos kuukautiskierto on epäsäännöllinen.
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa varhaisten viikkojen alkoholialtistuksesta on havaittu aiheutuvan hiirenpoikasille muun muassa pienikokoisuutta ja aivojen rakenteen muutoksia.
Vaurioita voi tulla jo ennen kuin alkio on yhteydessä äidin verenkiertoon, sillä alkoholi kykenee läpäisemään solukalvot.
– Alkoholia kannattaisi tämän vuoksi välttää jo siinä vaiheessa, kun lasta yritetään, sanoo epigenetiikan dosentti Nina Kaminen-Ahola Helsingin yliopistosta.
– Tämä koskee myös miehiä. Tutkimukset osoittavat, että runsas alkoholinkäyttö vaurioittaa myös siittiöitä.
Kaminen-Aholan mukaan varhaisraskaudesta ja alkoholista liikkuu paljon ristiriitaista tietoa.
– Moni ajattelee, että jos ei vielä tiedä raskaudesta, ei voi myöskään vaurioittaa sikiötä. Näin ei kuitenkaan ole.
Voiko jo yksi lasi viiniä olla haitaksi?
Lapsentekoiässä olevien suomalaisnaisten alkoholinkulutus on arkipäiväistynyt viime vuosikymmeninä.
Arviolta 3 500 eli kuusi prosenttia Suomessa syntyvistä lapsista altistuu raskauden aikana vaararajan ylittävälle määrälle alkoholia vuosittain.
Meitä kiinnostaa etenkin alkuraskauden alkoholialtistus, eli ne viikot, jolloin äiti ei ole välttämättä tiennyt olevansa raskaana. Uskomme, että laaja-alaiset vauriot tapahtuvat juuri tuona aikana.
Nina Kaminen-Ahola
Paljon alkoholia raskauden aikana juovien lapsilla diagnosoidaan sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamaa FASD-oireyhtymää, joka ilmenee muun muassa oppimisvaikeuksina ja ylivilkkautena. Pahimmillaan lapsella voi syntyessään olla keskushermoston vaurio ja epämuodostumia.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mikä merkitys juuri varhaisraskauden altistuksella vaurioihin on: ovatko hiirikokeiden tulokset verrannollisia ihmisiin, ja kuinka runsasta alkoholinkulutuksen täytyy alkuviikkoina olla, jotta tällä olisi vaikutusta syntymättömän lapsen kehitykseen?
Voiko siis jo yksi lasi viiniä tietyssä kehityksen vaiheessa olla haitaksi?
Muun muassa tätä yritetään nyt selvittää Helsingin yliopiston ainutlaatuisessa epigeneettisessä tutkimushankkeessa, jossa analysoidaan synnytyksen jälkeen kerättyjä näytteitä ja seurataan alkoholille kohdussa altistuneiden lasten kehitystä.
Mukana tutkimuksessa on alkoholia raskauden aikana nauttineita äitejä, joiden lasten kehitystä verrataan raittiina raskauden aikana pysyneiden äitien lapsiin.
Tutkimus aloitettiin vuonna 2013, ja se jatkuisi vielä vuosia, jos rahoitus järjestyisi.
– Haluamme ymmärtää, miten alkoholi vaikuttaa sikiön kehitykseen. Meitä kiinnostaa etenkin alkuraskauden alkoholialtistus, eli ne viikot, jolloin äiti ei ole välttämättä tiennyt olevansa raskaana. Uskomme, että laaja-alaiset vauriot tapahtuvat juuri tuona aikana, tutkimusryhmän johtaja Kaminen-Ahola sanoo.
Alkoholia käyttävät äidit on löydetty tutkimukseen HUSin HAL-erityispoliklinikalta, jossa hoidetaan raskaana olevia huume-, alkoholi- ja lääkeongelmaisia.
Suurin osa HAL:n kautta tutkimukseen osallistuvista on iältään parikymppisiä.
– Vaikeutena on ollut löytää vain alkoholia käyttäviä, sillä sekakäyttö on yleistynyt. Esimerkiksi lähes jokainen, joka juo raskauden aikana, polttaa myös tupakkaa, sanoo poliklinikan erikoislääkäri Hanna Kahila.
– Vaikeimmat vauriot puolestaan löytyvät iäkkäämpien synnyttäjien nuorimmilta lapsilta. Se saattaa johtua siitä, että äiti on ehtinyt jatkaa päihteiden käyttöä vuosia.
Mutta voiko alkoholiriippuvaiselta saatujen tutkimustulosten valossa tietää, miten sen yhden viinilasillisen laita on?
– Suoraan ei voikaan verrata, mutta näin pääsemme mekanismien jäljille, Kaminen-Ahola sanoo.
Tutkimus voi mahdollistaa varhaisen tuen FASD-lapsille
Yhden lasillisen vaikutusta sikiön käyttäytymiseen on tutkittu Belfastissa Pohjois-Irlannissa professori Peter Hepperin johdolla.
Tutkimukseen osallistuvat äidit joivat lasillisen viiniä, ja sen jälkeen sikiötä seurattiin ultraäänilaitteella. Lasillisen jälkeen sikiön liikkeet hidastuivat kolmen tunnin ajaksi.
– Ei tiedetä, voiko tällä olla vaikutusta sikiön kehitykseen. Toki hermosto, joka kehittyy koko raskauden ajan, tarvitsee näitä liikkeitä kehittyäkseen, Kaminen-Ahola sanoo.
Helsingin yliopistossa ensimmäiset näytteet otetaan sairaalassa heti synnytyksen jälkeen. Mukaan otetaan muun muassa istukkaverta. Sen epigeneettisistä merkeistä etsitään alkoholin aiheuttamia muutoksia.
Tutkimustuloksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia tulevien FASD-lasten elämään.
– Muutosten havaitseminen jo tässä vaiheessa mahdollistaisi lapselle varhaisten tukimuotojen järjestämisen ennen kouluikää. Usein häiriöt havaitaan vasta myöhemmin, kuten oppimisvaikeuksina koulussa, Kaminen-Ahola sanoo.
Näytteitä on tähän mennessä saatu 30 alkoholia raskauden aikana käyttäneeltä ja 50 verrokilta. Tutkimuksesta julkaistaan ensimmäisiä tuloksia vielä tänä vuonna.
– Ensimmäisten analyysien perusteella tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia, Nina Kaminen-Ahola sanoo.
Korjattu 29.2.2016: Arviolta kuusi prosenttia Suomessa syntyvistä lapsista altistuu kohdussa haitalliselle määrälle alkoholia vuosittain, ei yksi prosentti, kuten aiemmin kerroimme.