Suomalainen malli, jossa kuntaa johtaa kaupunginjohtaja virkamiesroolissa, on poikkeus moniin maihin verrattuna. On yleistä, että kaupungin johdossa on selkeästi poliittisesti valittu luottamushenkilö.
Helsinkiin ehdotettavassa johtamismallissa kuntavaaleilla valittu kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin ja apulaispormestarit neljäksi vuodeksi kerrallaan valtuutettujen joukosta. Näin kaupungin johtoon saadaan tämänhetkistä käytäntöä selvemmin vaalitulosta vastaava poliittinen johto.
Kaupungin johdon vallankäyttö olisi nykyistä läpinäkyvämpää poliittisen arvomaailman kannalta. Pormestari toimisi myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Apulaispormestarit toimisivat kaupunginhallituksen jäseninä ja lautakuntien puheenjohtajina.
Politiikka ja virkamiehet eroon toisistaan
Nykyisin kaupunginjohto valitaan yli valtuustokauden kestävään virkasuhteeseen periaatteessa pätevyyden eikä poliittisen taustan perusteella. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien valinnassa poliittisella taustalla on kuitenkin ollut vaikutusta, koska he ovat yleensä poliittisesti sitoutuneita entisiä poliitikkoja.
Näin ollen kaupunginjohtajisto on voinut käyttää suurta poliittista päätösvaltaa ilman, että päätösten poliittisuutta on tehty läpinäkyväksi. Johtamismallin uudistamisessa yhtenä tärkeänä tavoitteena onkin poliittisen päätöksenteon ja virkamiesten päätösten erottaminen selkeästi toisistaan.
Kaupunginjohtajan virkasuhde kestää nykyisin seitsemän vuotta. Siinä ajassa kaupungin poliittiset suhteet ovat kuitenkin jo voineet kääntyä päälaelleen eikä kaupungin johto vastaa enää kunnallisvaalien tuloksia. Tämä on aiheuttanut tyytymättömyyttä Helsingin poliittisessa kentässä. Poliittiset virkanimitykset saattavat heikentää luottamusta kaupungin johtoon myös kansalaisten parissa.
Toisaalta pormestarimallia on arvosteltu siitä, että kaupungin johto vaihtuisi liian tiuhaan eikä pitkäjänteisiä muutoksia saataisi tehtyä neljässä vuodessa. Huolena on myös, että pormestarikausi käytetään jatkokauden varmisteluun politikoimalla omalle puolueelle helppoja ääniä.
Palkkapoliitikkoja lisää
Nykyisessä mallissa ongelmana on pidetty sitä, että luottamustehtävä kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa hoidetaan oman siviilityön lisäksi. Näin ollen vaaleilla valituilla poliitikoilla ei useinkaan ole riittävästi aikaa valmistautua tärkeisiin päätöksiin, vaan valmistelu jää virkamiesten käsiin. Tämä ei kaikkien mielestä palvele demokratiaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Uudessa mallissa apulaispormestarit ja pormestari ovat päätoimisia, palkallisia luottamushenkilöitä. Tosin nykyisinkin kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat ovat palkallisia virkamiehiä. Myös kaupunginhallituksen muiden jäsenien tehtävien muuttamista päätoimisiksi harkitaan. Näin heille varmistuisi aikaa paneutua poliittisiin luottamustoimiinsa riittävästi.
Kaupunginvaltuuston kooksi esitetään 85 valtuutettua, mikä on sama kuin nytkin. Helsingin kokoisessa kaupungissa valtuustossa tulee olla vähintään 79 valtuutettua. Kaupunginhallituksen kokoa ei ole vielä ratkaistu. Nykyisin kaupunginhallituksessa istuu 15 päättäjää.
Siitä, mitä uudistus maksaisi kaupungille, ei ole vielä tarkkaa hahmotelmaa. Tällä hetkellä Helsingissä maksetaan luottamuselinten johdolle ja jäsenille (384 luottamustointa) vuosipalkkioita, kokouspalkkioita ja ansiomenetysten korvauksia yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi ylimmälle virkamiesjohdolle (114 henkilöä) maksetaan palkkaa yhteensä 9,9 miljoonaa euroa. Uudessa organisaatiossa tavoitteena on, että kustannukset eivät ainakaan kasva.
Mikä ihmeen toimialamalli?
Sen lisäksi, että uudistuksessa myllätään kaupungin ylin johto, saa nykyinen kaupungin organisaatio muutenkin kyytiä. Uudessa toimialalautakuntien mallissa on tavoitteena parantaa kaupunkilaisten ja luottamushenkilöiden yhteistyötä. Kaupungin ylimmän johdon muutos on suhteellisen selkeä ja valmis verrattuna siihen, kuinka organisaatio sen alla rakentuisi.
Tarkoituksena on siirtyä niin sanottuun toimiala- ja lautakuntarakenteeseen. Nykyisin neljä apulaiskaupunginjohtajaa hallinnoi yhteensä 31 hallintokuntaa ja niiden alaisia lautakuntia, johtokuntia ja toimikuntaa. Jatkossa neljä apulaispormestaria ja neljä virkamiestaustaista toimialajohtajaa johtavat mahdollisesti neljää toimialaa ja lautakuntaa. Ne voisivat olla esimerkiksi sote-lautakunta, opetuslautakunta, tekninen lautakunta ja sivistyslautakunta.
Etenkin vasemmistopuolueet ovat olleet huolissaan lautakuntien rajusta vähentämisestä, koska lautakunnissa kaupunkilaisten ääni pääsee kuuluviin ja päätöksenteko on läpinäkyvää. Toimialojen ja lautakuntien määrä ja niiden johtamisen hierarkiat ovatkin se, mikä esityksessä vaatii eniten viilausta.
Nyt esitetään, että kaupunkiin kehitetään massiivinen keskushallinto, jonka kansliapäällikkö tulee apulaispormestarien ja toimialajohtajien väliin esittelemään asiat kaupunginhallitukselle. Tämä ei ainakaan kaikkien mielestä olisi selkein ja kevyin ratkaisu, jos turhasta byrokratiasta tahdotaan eroon.
Säätämistä edessä runsaasti
Kaupunginhallituksen edustajista koottu johtamisen jaosto on selvittänyt malleja Helsingin johtamisen uudistamiseksi jo vuodesta 2014. Jaosto on perehtynyt suomalaisten ja eurooppalaisten maiden johtamisjärjestelmiin. Suomessa pormestarimalli on käytössä Tampereella ja toimialamalli Espoossa. Kuitenkaan mikään muiden käyttämä malli ei sellaisenaan sovellu jaoston mielestä Helsinkiin.
Pormestarimalliin siirtymisen suunnitellaan alkavan seuraavien kuntavaalien yhteydessä, jotka siirtyvät mahdollisesti syksyyn 2017. Näin ollen uudet tuulet pyyhkäisisivät Helsingin johtoon vuoden 2018 alussa. Mikäli vaalit siirtyvät, kaupunginhallituksella ja valtuustolla on aikaa hieroa johtamismalli valmiiksi kevääseen 2017 saakka.
Jos kaupunginhallitus äänestää maanantaina nykyisen johtamismalliesityksen puolesta, siirtyy se valtuuston käsittelyyn sellaisenaan. Koska kyseessä on historiallinen uudistus, on puolueiden intressinä päästä keskustelemalla mahdollisimman suureen yksimielisyyteen. Täytyyhän lopputuloksen takana voida seistä tanakasti tulevina vuosina.
