Pöydällä lojuu kartonginpaloja ja puhelimia. Mia Karlsson testaa kehittämänsä kännykkäsovelluksen Android-versiota.
iPhonelle sellainen tehtiin heti, kun Karlsson muutama vuosi sitten perusti terveyssovelluksia kehittävän Health Revolution -yrityksen.
Hän kertoo syyn, joka on tuttu monelle sovelluksen kehittäjälle: Applen käyttäjät ovat valmiimpia maksamaan sovelluksista. Android-puhelimen käyttäjät ovat löytäneet “appsit” viiveellä.
– Aiemmin on ollut sellainen asenne, että Android-käyttäjät eivät lataa sovelluksia, eivätkä halua niistä maksaa.
Sovelluskauppojen lainalaisuudet ovat tulleet Karlssonille pari vuoden aikana tutuiksi.
Karlssonin kehittämistä sovelluksista See How You Eat on ilmaissovellus ja toinen, henkilökohtaista valmennusta tarjoava Nordic Diet Coach, taas maksullinen. Molemmat auttavat käyttäjäänsä syömään terveellisemmin.
Sovelluksilla menee näennäisesti hyvin; ne ovat olleet Applen sovelluskauppa App Storessa suosituimpien listalla aivan kärjessä. Hyvää palautetta on tullut.
Se mitä ei juuri tule, on raha. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli vielä kymmenisen tuhatta euroa. Nyt jäädään todennäköisesti puoleen siitä.
– Ihmisiä, jotka etsivät App Storessa ratkaisua ongelmiinsa ja latailevat sovelluksia, heitä on Suomessa vähän. Puhutaan alle sadoista latauksista päivätasolla.
Karlssonin sovellukset kuuluvat niin sanottuihin hyötysovelluksiin. Ne eivät tarjoa viihdettä tai ajanvietettä, vaan pyrkivät ratkaisemaan jonkin arkisen tai sosiaalisen ongelman.
Latausmäärän pitäisi olla kymmeniä tuhansia. Nyt ollaan vasta päästy siihen, että sovellus maksaa itsensä takaisin.
Samuli Karjula, Satokausikalenteri
Suosio on nousussa. Jonkinlaisen buumin tunnistaa digitaalista mediaa seuraava Virpi Martikainen Digital Media Finlandista.
– Terveyden ja hyvinvoinnin puolelle on syntynyt paljon sovelluksia, ja sinne on ennustettu kasvua jatkossakin.
Suomalaisia menestystarinoita löytyy. Muun muassa etäjoogatunteja tarjoava Yoogaia ja liikuntasovellus Moves, joka päätyi hiljattain Facebookin ostamaksi. Ruokasovellus You taas sai taustajoukkoihinsa huippukokki Jamie Oliverin.
Silti totuus on karu: alle viisi prosenttia sovelluksista tuottaa kehittäjilleen jotakin.
– Suomessa taloudellisia menestyjiä on kourallinen. Ne ovat lähinnä mobiilipelejä, arvioi Martikainen.
Parin euron sovellukselle kymmeniä tuhansia käyttäjiä
Kausivihanneksia ja -juureksia listaavan Satokausikalenteri-sovelluksen perustaja ei usko, että pelkällä sovelluksella edes pystyy lyömään rahoiksi.
Samuli Karjulan kehittämä sovellus kuuluu sekä Google Play- että App Store -kauppojen suosituimpiin. Sitä on kuitenkin ladattu vain kuutisen tuhatta kertaa. Yrityksen päätuote on paperinen kalenteri.
– Latausmäärän pitäisi olla kymmeniä tuhansia. Nyt ollaan vasta päästy siihen, että sovellus maksaa itsensä takaisin, Karjula sanoo.
Sovelluksen koodaaminen on kallista. Kaveripiirin palveluja käyttämällä voi päästä muutamilla tuhansilla, mutta sovelluksen teettäminen ammattikoodarilla maksaa kymmenisen tuhatta euroa.
Lisäksi sovelluksen hinnasta 30 prosenttia vie sovelluskauppa eli Apple tai Google.
– Meidän sovellus maksaa noin neljä euroa. Kun kauppa ottaa välistä ja maksat vielä verot, niin siinä jää joku euro lapaan. Sillä pitäisi kehittää sovellusta, joka maksaa kymmeniätuhansia pahimmillaan.
Erityisesti Applen merkitys on suuri. Kun Apple “featuroi” eli suosittelee sovellusta listallaan, se tarkoittaa sovellukselle kaupallista paraatipaikkaa.
Suomalaiset You ja Yoogaia löytyvät Applen suosituslistalta. Mia Karlssonkin on markkinoinut sovelluksiaan Applelle. Paikkaa suosittelulistalla ei voi ostaa.
– Apple on sellainen, jonka kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä, hän muotoilee.
Pelit takovat rahaa sisäisillä ostoilla
Samaan aikaan kun muut odottavat likoon laittamiaan rahoja takaisin, suomalaiset pelisovellukset jyräävät maailman listojen kärjessä.
Supercellin Clash of Clansia voi jo kutsua maailman suosituimmaksi mobiilipeliksi. Sillä on miljoonia latauksia, ja liikevaihto nousee parhaimmillaan miljooniin dollareihin pelkästään yhdessä päivässä.
Pelien logiikka on erilainen. Pelisovelluksen voi ladata ilmaiseksi, mutta itse pelaamiseen vaaditaan niin sanottuja pelin sisäisiä ostoja. Juuri niiden avulla pelisovellukset takovat voittoja.
Ihminen lataa sovelluksen ja katsoo sitä hetken, mutta ei välttämättä koskaan palaa
Mia Karlsson, Health Revolution
Käyttäjän koukuttaminen sovellukseen onkin suuri ongelma Mia Karlssonin ja Samuli Karjulan kehittämissä hyötysovelluksissa. Alalla puhutaan "retentionista" eli pidosta.
– Ihminen lataa sovelluksen ja katsoo sitä hetken, mutta ei välttämättä koskaan palaa, Karlsson kuvailee ihmisten sitoutumisesta puhelimiensa sovelluksiin.
Suosituimpia sovelluksia yhdistää muun muassa se, että taustalla ovat suositut verkkosivut. Esimerkiksi Yoogaian mobiilisovellus on syntyi vasta selainpohjaisen palvelun jälkeen. Näin on toiminut myös esimerkiksi Facebook-mobiilisovellus.
Karlsson ja Karjula ovat molemmat yhtä mieltä siitä, että sovelluksen sijaan rahat kannattaisikin laittaa toimiviin mobiiliverkkosivuihin.
Karlsson ei ole silti ole lyönyt hanskoja tiskiin. Yksi asia voisi pelastaa.
– Yhteistyö brändin tai yrityksen kanssa, jolla olisi jo omat asiakkaat ja joka hyötyisi meidän sovelluksesta.
Karjulan tavoitteet taas ovat muualla kuin itse sovelluksen myymisessä.
– Mehän yritämme muokata suomalaista ruokakulttuuria. Sovellus ja seinäkalenteri ovat vain työkaluja siihen.