Refugees Welcome Finland -verkosto on toiminut viime syksystä lähtien Suomessa turvapaikanhakijoiden kotimajoitustoiminnan välittäjänä.
Verkoston paikallisryhmäkoordinaattori Julia Talvitie kertoo, ettei kotimajoitus ei ole uusi ilmiö, mutta vieraiden ihmisten muuttaminen samaan talouteen sen sijaan on. Kotimajoituksessa on tällä hetkellä kymmeniä ihmisiä.
Me autamme heitä löytämään toisensa.
Julia Talvitie
Refugees Welcome Finland toimii aktiivisesti Internetissä ja sosiaalisessa mediassa.
– Turvapaikanhakijat voivat ottaa meihin yhteyttä netti- tai Facebook-sivujen kautta tai sähköpostilla. Samoja väyliä pitkin myös kotimajoittajat ottavat yhteyttä. Me autamme heitä löytämään toisensa, Julia Talvitie selostaa.
Periaatteet ja pelisäännöt selviksi
Talvitie kertoo, että Refugees Welcome Finlandin edustajat tapaavat ensin kotimajoittajat ja kertovat heille periaatteista ja asioiden etenemisestä. Sen jälkeen edetään yhteisiin tapaamisiin turvapaikanhakijan kanssa. Etukäteen puhutaan mahdollisista ongelmatilanteista niin kotimajoittajan kuin -majoittujan kanssa.
Heille molemmille kerrotaan myös oikeuksista ja velvollisuuksista.
Julia Talvitie
– Keskusteluissa käydään läpi muun muassa arkisia asioita. Heille molemmille kerrotaan myös oikeuksista ja velvollisuuksista. Myös vastaanottokeskus on velvollinen huolehtimaan turvapaikanhakijoiden oikeuksista. Lisäksi meidän tukihenkilömme kulkee rinnalla koko kotimajoituksen ajan, Julia Talvitie sanoo.
Hän korostaa, että huolellisella alkuvalmistelulla pyritään siihen, että ihmiset olisivat valmistautuneet jakamaan kotinsa vieraan ihmisen kanssa. Ongelmia hänen tietoonsa ei ole tullut, mutta hän arvelee, että arjen astuttua kuvioihin voi esille pulpahtaa vaikkapa kulttuurieroja.
– Erilaisten uskontojen kohtaamiseen valmistaudutaan myös. Uskonto otetaan aina esiin jo ensimmäisissä tapaamisissa. Molemmat saavat kertoa omasta vakaumuksestaan ja miten se näkyy arjessa, ja jaksaako sitä jakaa toisen ihmisen kanssa, Julia Talvitie selventää.
Avoin koti viestii auttamisesta
Talvitien mukaan tyypillisesti kotimajoittajalla on auttamishalu, jonka hän haluaa kanavoida jonnekin.
– Lähtökohta muuttuu kuitenkin kotimajoituksen aikana, Julia Talvitie sanoo lisää, että auttaja kokee tulevansa saavaksi osapuoleksi.
– Kaikki ovat nauttineet siitä, että ovat päässeet tutustumaan uusiin ihmisiin, heidän tarinoihinsa ja kulttuuriinsa.
Vuokraa ei missään nimessä pyydetä.
Julia Talvitie
Yleisimmin omasta kodista tarjotaan Talvitien mukaan ylimääräistä huonetta, mutta myös tyhjiä asuntoja on annettu muutamille ihmisille.
– Tällöin kuitenkin ihmisten kohtaaminen jää vähemmälle. Arjen jakamisen kautta ihmiset pääsevät tutustumaan, kotiutumaan ja oppimaan uusista kulttuureista, Julia Talvitie listaa kotimajoituksen myönteisiä puolia.
Arki pyörii yhteisvoimin
Kotimajoittaja ei saa toiminnasta rahaa, Julia Talvitie painottaa ja lisää, että toiminta perustuu täysin vapaaehtoisuuteen.
– Jonkin verran voi sopia turvapaikanhakijan kanssa, jos hän esimerkiksi osallistuu huoneistoon kohdistuvaan ylimääräiseen vesimaksuun. Tietysti jokainen aikuinen ihminen voi huolehtia omasta syömisestään. Vuokraa ei missään nimessä pyydetä.
Refugees Welcome Finlandin toiveena on, että kotimajoittaja valmistautuu elämään vieraan ihmisen kanssa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan. Siihen kuluu tällä noin puolesta vuodesta vuoteen.
Arjen jakamisen kautta ihmiset pääsevät tutustumaan, kotiutumaan ja oppimaan uusista kulttuureista.
Julia Talvitie
Jos kotimajoitus jostain syystä peruuntuu, niin vastaanottokeskus on Julia Talvitien mukaan velvollinen vastaanottamaan turvapaikanhakijan takaisin.
– Ihmisten väliseen toimintaan liittyy aina riskejä, mutta myös tästä puhutaan kotimajoittajalle eli kerrotaan hyvin selvästi, että hän ei ole hankkimassa työntekijää.
– Arki jaetaan ja silloin voi edellyttää, että turvapaikanhakija osallistuu arjen pyörittämiseen yhdessä kotimajoittajan kanssa, Julia Talvitie kertoo.