Lyhyt merimatka Hangosta Eurooppaan houkuttelee kustannussäästöjä tavoittelevaa teollisuutta ja varustamoja. Esimerkiksi tammikuussa alusliikennettä oli 23 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten ja kasvu jatkuu edelleen.
– Finnlinesin Puolan liikenne, joka siirtyi meille Helsingistä vuodenvaihteessa, on tuonut meille merkittävää kasvua. Silti kasvuvauhti on yllättänyt meidät, kaikki linjaliikenne on kasvussa, Hangon sataman toimitusjohtaja Anders Ahlvik iloitsee.
Esimerkiksi Saksan suuntaan Hanko on Suomen suurin ro-ro -satama ja kaikki Suomen ja Puolan välinen meriliikenne kulkee tällä hetkellä Hangon kautta. Muita sataman päämarkkina-alueita ovat Viro, Ruotsi, Venäjä, Belgia ja Englanti.
Edelleen suurin autosatama
Hanko on ollut takavuosina tunnettu varsinkin autojen tuonnista. Vilkkaimpina aikoina Hangon kautta kulki satoja tuhansia autoja vuodessa, mutta tahti on hiipunut Venäjän viennin tyrehdyttyä. Kotimaan autokauppa pitää kuitenkin tuontiautot edelleen Hangon katukuvassa.
– Noin 80 prosenttia kaikista Suomeen tuotavista autoista ja täällä myytävistä autoista tuodaan Hankoon. Viime vuonna määrä oli 87 000 kappaletta, Ahlvik ynnää.
Tällä hetkellä Hangon sataman kautta viedään ja tuodaan miltei mitä tahansa teollisuuden ja kaupan tuotteita, kuten paperia ja terästä.
Sataman nykykapasiteetti on täydessä käytössä
Hangon satamassa on tällä hetkellä 40 lähtöä viikossa. Juuri enempää liikennettä ei nykyiselle satama-alueelle ole edes mahdollista ottaa.
– Tällä hetkellä Länsisatama on aika pitkälti täydessä käytössä. Me tehdään töitä 16 tuntia vuorokaudessa ja yöt levätään. Henkilökunnan ja työvuorojen lisäämisen kautta olisi ehkä mahdollista vielä kasvattaa liikennettä, Ahlvik pohtii.
Hangon kaupunki on ostanut Koverharin terästehtaan konkurssin myötä tyhjilleen jääneen sataman Lappohjasta. Siellä on tarkoitus käynnistellä irtotavarakuljetuksia. Tärkein tulevaisuuden tavoite olisi kuitenkin Hangon ja Hyvinkään välisen junaradan sähköistäminen.
– Kyllä se on meidän ykkösprioriteetti ja äärimmäisen tärkeä asia teollisuudelle. Sen eteen tehdään aktiivisesti töitä, mutta hyvin vaikeaa se investoinnin saaminen tuntuu olevan, Ahlvik harmittelee.
Sähkörata pudottaisi teollisuuden kuljetuskustannuksia entisestään.
