Soveltuvuuskoe ei enää karsi opiskelijoita ammattiopinnoista. Soveltuvuudesta alalle voi kuitenkin saada lisäpisteitä. Opiskelijat valitaan uudella tavalla ensimmäistä kertaa kevään yhteishaussa. Aiemmin soveltuvuuskoe saattoi estää halutun opiskelupaikan saamisen, jos kokeesta ei kertynyt yhtään pistettä.
Opiskelupaikkaa etsivällä voi kuitenkin mennä sormi suuhun eri ammattioppilaitosten valintakriteerien kanssa. Osa kouluista ei järjestä soveltuvuuskokeita lainkaan, osa taas järjestää yhdellä tai useammalla koulutusalalla.
Oulussa halutaan estää huteja
Esimerkiksi Oulun seudun ammattiopistossa soveltuvuustesti järjestetään kaikissa sosiaali-, terveys- ja lääkealan opinnoissa ja myös monilla muilla koulutuslinjoilla.
– Suurin syy on se, että ajatellaan opiskelijan etua eli pyrimme estämään virhevalintoja, perustelee menettelyä kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi.
Soveltuvuuskokeessa nuori saa jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä alalla vaaditaan. Kun kokeista välillä luovuttiin, tuli Paloniemen mukaan huteja.
Pyrimme estämään virhevalintoja.
Jarmo Paloniemi
– Tuli joukkoon sellaisia, jotka parin kuukauden päästä totesivat, että ei ole minun ala.
Ilman soveltuvuuskokeen lisäpisteitä opiskelupaikka voi Paloniemen mukaan jäädä haaveeksi niille, joilla on vahvoja kädentaitoja, mutta teoreettiset aineet eivät syystä tai toisesta ole sujuneet yhtä hyvin.
– Nämä jäisivät ilman soveltuvuustestiä usein rannalle ja se olisikin surkea paikka.
Oulun seudun ammattiopistoon on Palonimen mukaan niin paljon hakijoita, että sopivimmat halutaan löytää jo ensimmäisellä hakukierroksella.
Omniassa ei uskota testeihin
Omnian ammattiopistossa Espoossa hakijoiden soveltuvuutta ei testata lainkaan. Rehtori Maija Aaltola pitä tätä parhaana vaihtoehtona opiskelijoiden oikeusturvan kannalta.
Nämä jäisivät ilman soveltuvuustestiä rannalle ja se olisikin surkea paikka.
Jarmo Paloniemi
– Olemme todenneet, että peruskoulun päättötodistuksen pisteet ja yhteishaun tuottamat pisteet ovat tällä hetkellä yhdenvertaisin tapa.
Yhteishaussa lisäpisteitä saavat muun muassa suoraan peruskoulusta hakevat ja ne, joilla ei vielä ole mitään koulutuspaikkaa.
Omniassa on aiemmin järjestetty soveltuvuuskokeita, mutta kokemukset niistä eivät Aaltolan mukaan ole olleet vakuuttavia.
– Luotettavuus, varsinkin silloin kun ei ole ollut mitattavia pääsy- ja soveltuvuuskokeita, ei ole hyvä. Jos haastatellaan tai mietitään motivaatiota, on arviointi kovin subjektiivista.
VALMASTA apua rannalle jääneille
Jos tutkinnon valinta menee ihan metsään, sen vaihtaminen onnistuu Aaltolan mukaan Omniassa hyvin.
Vaikka peruskoulun päättötodistus ei olisi aivan parhaasta päästä Aaltola kehoittaa nuoria hakemaan koulutukseen ja olemaan aktiivinen vielä syksylläkin.
Peruskoulun päättötodistuksen pisteet ja yhteishaun pisteet ovat yhdenvertaisin tapa.
Maija Aaltola
Jos haku ei ensimmäisenä vuonna tärppää, pitää Aaltola hyvänä vaihtoehtona vauhdin hakemista ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta, VALMASTA.
– VALMA on yksi paikka, jossa voi hankkia valmiuksia ja sitten korottaa arvosanoja. VALMA-vuoden aikana voi myös päästä siirtymään tutkinto-opiskelijaksi.
Opiskeluoikeuden voi menettää
Vaikka rehtorit ovat eri linjoilla soveltuvuuskokeiden merkityksestä, he ovat samaa mieltä siitä, että soveltuvuuskokeen muuttuminen karsivasta pelkästään lisäpisteitä antavaksi on oikein. Nollatulos soveltuvuuskokeesta voi johtua esimerkiksi jännityksestä eikä alalle sopimattomuudesta.
VALMA on yksi paikka, jossa voi hankkia valmiuksia.
Maija Aaltola
Useimmin hakijoiden soveltuvuutta testataan sosiaali- ja terveysalalle haluavilta. Lähihoitajiksi haluavat saavatkin usein varautua haastatteluihin ja psykologisiin testeihin.
Vaikka opintoihin pääsisi kiinni soveltuvuuskokeen nollatulos taskussaan, ei tutkintoon sopimattoman opintie jatku pitkään. Opiskeluoikeus voidaan tarvittaessa peruuttaa, jos soveltumattomuus tietyillä aloilla vaarantaa joko oppilaan tai muiden terveyden ja turvallisuuden.
Omniassa tällaisia tapauksia on Maija Aaltolan mukaan ollut muutamia. Oulun seudun ammattiopistossa opiskeluoikeuden on menettänyt lähihoitajaopiskelija aiemman huumetaustan vuoksi.
Opetushallitus toivoo yhtenäisiä linjauksia
Vaikka opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallituksesta ei ole täysin vakuuttunut nuorten testaamisen luotettavuudesta, hän ymmärtää oppilaitosten intoa.
Lähtökohtana on tietysti viime kädessä potilasturvallisuus.
Juhani Pirttiniemi
– Lähtökohtana on tietysti viime kädessä potilasturvallisuus. Opettajat ja koulutuksen järjestäjät ajattelevat turvallisuusnäkökulmaa, kun näitä soveltuvuuskokeita alalla järjestetään.
Pirttiniemi toivoo yhtenäisiä linjauksia soveltuvuuskokeisiin ainakin sosiaali- ja terveysalalla. Valtakunnallinen soveltuvuuskoe olisi parempi vaihtoehto nykyiselle koeviidakolle.
– Kyllä se varmasti voisi olla tavoitteena. Se vaatii hyvää valmistelua, mutta tämä tulisi olla päämääränä.
Valtakunnallinen koe reilu kaikille
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitossa kannatetaan kaikkea, mikä lisää opiskelijoiden tasa-arvoisuutta. Koulujen toisistaan poikkeavat valintakäytännöt ja erilaiset soveltuvuuskokeet eivät sitä tee.
Soveltuvuuskokeet ovat kaksipiippuinen juttu.
Laura Kyntölä
– Soveltuvuuskokeet ovat kaksipiippuinen juttu. Soveltuvuuskokeessa on se hyvä puoli, että siinä voi saada motivaatiosta ja innostuksesta alaan jokusen pisteen itselleen lisää. Se ei ole enää ihan pelkästään siitä koulumenestyksestä kiinni, muotoilee sosiaalipoliittinen asiantuntija Laura Kyntölä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitosta.
Kyntölän mielestä järkevimmältä ratkaisulta tuntuisi se, että olisi selkeästi säädetty alat, missä soveltuvuuskoe järjestetään ja koe olisi yhteneväinen koko maassa kaikille opiskelijolle.
Osaan tutkinnoista oppilaitokset voivat valita opiskelijat pelkästään oman pääsy- ja soveltuvuuskokeen perusteella. Esimerkiksi musiikkia, tanssia, sirkusta, liikunnanohjausta ja käsi- ja taideteollisuutta opiskelemaan haluavien on annettava näyttö taidoistaan ennen opiskelupaikan saamista.