Yle kysyi Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajien kantaa jäsenyyteen sotilasliitto Natossa. Kyselyyn vastasi 17 kansanedustajasta 11. Vastaajien joukossa ei ole yhtään ministeriä.
Kysymys: Suomi arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttään omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta. Hallitusohjelman mukaan Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista, mutta ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Missä tilanteessa Nato-jäsenyyden hakemista tulisi mielestänne harkita?
Vastaukset
Sirpa Paatero (sd.): Suomen asema sotilasliittojen ulkopuolella on asia, jolla ei tule spekuloida kevyesti. Tällä hetkellä, enkä lähitulevaisuudessa näe tilannetta jolloin Suomi hakeutuisi Naton jäseneksi.
Jani Mäkelä (ps.): Näen sotilaallisen liittoutumisen vakuutuksena, joka otetaan pahan päivän varalle. Sellaiseen lähteminen ei ole helppoa silloin, kun maailmantilanne on kriisissä jo valmiiksi, kuten nyt on. Natoon olisimme niin halutessamme voineet liittyä esimerkiksi Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Samalla olisi voitu jättää liittymättä kannaltamme vahingolliseen EU:n ja siitä huolimatta torjua riski Venäjän vaikutuspiiriin joutumisesta.
Markku Pakkanen (kesk.): Hallitusohjelman mukaan tällä kaudella Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä, vaan jatkaa nykyisellä linjalla ja keskittyy vahvistamaan omaa puolustustaan, joihin hallitusohjelmassa on varattu. Tärkeämpää kuin mahdollinen jäsenyyden hakeminen nyt on varautuminen maahanmuuttopolitiikkaan ja sen tuomiin haasteisiin.
Satu Taavitsainen (sd.): Suomessa ei ole nähtävissä sellaista kriisitilannetta jossa meidän tulisi hakea Nato-jäsenyyttä, eikä meillä ole aktiivisia vihollisia. Suomi osallistuu tietenkin aktiivisesti kansainvälisesti hyväksyttyihin kriisinhallintatehtäviin ja maan turvallisuutta vahvistaviin sotaharjoituksiin.
Hanna Kosonen (kesk.): Suomi arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttä omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta. Hallitusohjelman mukaan Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista, mutta ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Anneli Kiljunen (sd.): Suomen ei tule hakea Naton jäsenyyttä nykytilanteessa, jossa suurvaltojen suhteet ovat kiristyneet, erityisesti Venäjän alueellisen laajenemisen vuoksi. Suhteemme Natoon perustuu laaja‐alaiseen rauhankumppanuuteen ja osallistumiseen sen kriisinhallintaoperaatioihin. Suomi noudattaa EU:n jäsenenä unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. EU:ta tulee kehittää kohti yhteistä turvallisuuspoliittista unionia, mutta samalla pitää edelleen pitää huolta siitä, että Suomi säilyy suvereenina valtiona.
Jukka Kopra (kok.): Maan hallitus on linjannut, ettei jäsenyyttä haeta, joten sillä päätöksellä mennään. Sotilasliitto Ruotsin kanssa tulee selvittää ja se voisi olla Suomen kannalta paras ratkaisu, edellyttäen tietenkin, että puolin ja toisin annetaan todelliset turvatakuut ja yhteisistä suorituskyvyistä pidetään huoli. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi on sotilasliittoon (ei siis pelkästään Natoon) kuulumaton maa, joten USA-yhteistyötä ei voida viedä sotilasliiton asteelle ilman kirjauksen uudelleenarviointia. Yhteistyötä voidaan syventää edelleen, mutta sopimus sotilasliitosta ei tule kyseeseen. Yhteistyö ei tarkoita Nato-jäsenyyttä, eivätkä asiat riipu toisistaan.
Ari Torniainen (kesk.): En kannata nykytiedoilla Nato-jäsenyyden hakemista. Mahdollisuus hakemiseen on säilytettävä. Suomella pitää olla toimivat omat, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat ja ajan hermolla pysyvät puolustusvoimat. Teemme sotilaallista yhteistyötä Ruotsin, EU- ja Nato-maiden kanssa sopimusten mukaan, kuten presidentti Niinistö on korostanut. Puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan Nato-jäsenyydenkin mahdolliset vaikutukset Suomelle. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Antti Häkkänen (kok.): Hallitus valmistelee parasta aikaa Nato-selvitystä. Tämän jälkeen on tehtävä huolellinen arvio puolustusliiton hyvistä ja huonoista puolista. Lähtökohtaisesti kannatan sitä, että Suomi hankkisi puolustusliiton jäsenyydellä samanlaiset turvatakuut kuin muillakin EU-mailla.Nato-jäsenyyttä olisi haettava rauhan aikana, jotta jäsenyydellä voidaan myös estää sotilaallinen painostus ja konfliktit. En usko, että Nato-jäsenyyttä myönnettäisi sotilaallisessa konfliktissa mukana olevalle maalle.
Juho Eerola (ps.): Natoon liittyminen ei ole ilmoitusasia, vaan vuosien prosessi. Natoon on syytä hakea sellaisessa tilanteessa, jossa yksikään Natossa jo oleva maa ei vastusta Suomen mukaan tuloa, ja kun Venäjä on polvillaan. Viimeksi tämmöinen hetki oli 20-25 vuotta sitten. Pahin skenaario olisi, jos hakisimme Natoon, eikä meitä sitten edes sinne hyväksyttäisi.
Jari Leppä (kesk.): Tärkeintä on, että huolehdimme oman puolustuksemme suorituskyvystä ja sen ajanmukaisesta kehittämisestä, riittävine määrärahoineen. Päätökset puolustuksestamme teemme itsenäisesti. Yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa on perusteltua ja luo vakautta ja puolustuksen uskottavuutta molempiin maihin ja koko pohjolaan. Nato on meille tärkeä kumppanimaa. Tämänhetkinen yhteistyötaso Naton kanssa on sopiva Suomelle.