Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava ei ole hämmästynyt tiedosta, jonka mukaan liito-oravia olisi Suomessa huomattavasti tiedettyä vähemmän.
Sulkava kertoo, että aiheesta on tehty aikaisemmin tieteellinen tutkimus (siirryt toiseen palveluun), joka osoitti kanta-arvion olevan virheellinen. Tutkimuksen mukaan kanta-arvio olisi 2–3 kertaa pienempi kuin on tiedetty.
Virheen syy tosin jäi selittämättä. Nyt Itä-Suomen yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori arvioi kannan olevan moninkertaisesti ylimitoitettu laskennallisen virheen vuoksi.
– On erityisen ongelmallista, että virhe arviossa on sitä suurempi, mitä harvempi liito-oravakanta on, Sulkava toteaa.
Kanta-arvion tekijä on kiistänyt virheen.
Luonnonsuojelulaki takaa lajin suojelun
Kanta-arvio itsessään ei vaikuta lajin uhanalaisuusluokitukseen. Liito-orava siirtyi hiljattain vaarantuneesta silmälläpidettäväksi. Sulkava pitää asiaa hankalana, koska matemaattinen virhe kertautuu ja aiheuttaa muutoksen yksilöiden todelliseen määrään.
– Hyvin todennäköisesti tässä tuli tehtyä moka. Todennäköisesti liito-oravan pitäisi olla edelleen vaarantunut.
Liito-oravakanta on ollut Suomessa laskeva viime vuosina. Kannanarviolla ei ole suoraan vaikutusta lajin suojeluun, koska luonnonsuojelulaki määrittelee sen suojelemisen.
Luonnonsuojelulain mukaan liito-oravan lisääntymispaikkoja ei saa hävittää. Sulkavan mukaan lisääntymispaikkojen kartoitusta pitäisi parantaa.
– Kannanarvion pohjana olleet alueet ovat viranomaisten tiedossa. Kun samat alueet tutkittiin uudestaan, tutkittiin vain alueita, jotka ovat viranomaisten tiedossa. Suurin osa liito-oravapaikoista ei ole heidän tiedossaan. Niissä kannan vähentymisprosentti ainakin pitäisi olla paljon suurempi kuin näissä, jotka ovat tiedossa, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo.