EU ja Turkki hakevat tällä viikolla toden teolla ratkaisua entisestään kärjistyneeseen pakolaisongelmaan.
Juuri nyt ahdinko on pahimmillaan Kreikan ja Makedonian rajaseudulla. Koko kriisin ratkaisussa avainasemassa on kuitenkin Turkki.
Listasimme kriisin keskeiset ongelmakohdat.
Turkki on avainasemassa
EU yrittää taivutella Turkkia tyrehdyttämään maahanmuuttajien virtaa kohti Eurooppaa. Samoin Turkki yritetään saada ottamaan takaisin niitä maahanmuuttajia, jotka eivät Euroopassa ole oikeutettuja turvapaikkaan.
Turkki puolestaan haluaisi kansainvälisen yhteisön perustavan Pohjois-Syyriaan pakolaiskaupungin, jotta evakot eivät tulisi rajan yli Turkin puolelle.
EU tarvitsee Turkin apua, ja tätä Turkki käyttää hyväkseen. Se on kiihdyttänyt sotaa kurdeja vastaan. Lisäksi Turkki rajoitti sananvapautta pakottamalla oppositiohenkisen sanomalehden omalle linjalleen.
Turkin omavaltaiset otteet eivät miellytä EU:ta, mutta se joutuu sietämään niitä.
Balkanin reitti kiinni
Turvapaikanhakijoiden pitkään käyttämä Balkanin reitti on nyt käytännössä suljettu.
Useita kymmeniätuhansia pakolaisia on jäänyt jumiin Kreikan pohjoisrajalle sen jälkeen, kun Makedonia sulki etelärajansa. Idomenin rajanylityspaikalla sinnittelee noin 13 000 pakolaista.
Myös Kroatia, Unkari ja Slovenia ovat sulkeneet rajansa turvapaikanhakijoilta. Itävalta on rajoittanut jyrkästi turvapaikanhakijoiden anomusten käsittelyä. Belgia, Tanska, Ranska, Saksa, Norja ja Ruotsi ovat ottaneet väliaikaiset rajatarkastukset käyttöön.
Kriisi kärjistyi pohjoisessa Kreikassa
Balkanin reitin sulkeminen on aiheuttanut Kreikalle uuden kriisin: turvapaikanhakijat pääsevät kyllä Turkista Kreikkaan, mutta eivät siitä eteenpäin.
Kreikan saarille saapuu Turkista päivittäin noin 2 000 turvapaikanhakijaa, jotka ovat pääasiassa syyrialaisia ja irakilaisia. Lämpenevien kevätsäiden takia pakolaisvirtojen odotetaan vielä huomattavasti kasvavan.
EU aikookin huippukokouksessa luvata Kreikalle sekä humanitaarista apua että lisäapua rajavalvontaan.
Ilmapommituksista pakolaisaalto
EU:n ja Turkin huippukokous järjestetään samaan aikaan, kun pakolaiskriisi syvenee.
Venäjän ja Syyrian hallinnon ilmapommitukset ovat ajaneet jopa 70 000 syyrialaista pakoon Aleppon kaupungista ja sen lähiseuduilta.
Miten käy vapaan liikkuvuuden?
Dublinin sopimuksen mukaan maahantulijoiden on anottava turvapaikkaa siinä maassa, mihin he saapuvat. Tähän sopimukseen EU harkitsee muutoksia. Luvassa on ehkä keskitetty järjestelmä anomusten käsittelemiseksi.
EU keskustelee huippukokouksessa myös vapaasta liikkuvuudesta yli rajojen. Schengenin sopimus on taannut passittoman rajanylityksen 26 allekirjoittajamaan kansalaisille.
Nyt useat maat ovat ottaneet rajatarkastukset takaisin, ainakin väliaikaisesti.
Toiveikkuutta ilmassa
EU:n komission puheenjohtaja Donald Tusk on sanonut olevansa toiveikas. ”Ensi kertaa turvapaikanhakijakriisin alun jälkeen näyttää siltä, että asiassa olisi syntymässä eurooppalainen konsensus”, Tusk kirjoitti.
Tuloksia kokoukselta odottaa kuumeisesti myös Saksan liittokansleri Angela Merkel. Saksaan on saapunut yli miljoona sotia ja muita konflikteja paennutta ihmisiä. Se herättää maassa kasvavaa vastustusta.
Merkel joutuu mittauttamaan kannatuksensa kolmissa osavaltiovaaleissa noin viikon kuluttua, 13. maaliskuuta. Menestystä ennustetaan maahanmuuton vastustajille.
