1. Nurkan ja katon vuoto
Ongelma: Verhokotelon takaa tulee sisälle kylmää ilmaa. Seinien ja katon liitossaumat eivät ole tiiviitä.
Ratkaisu: Korjaaminen riippuu yläpohjan koosta. Yläpohjan kautta korjaus tehdään siirtämällä eristeitä ja tiivistämällä seinän ja höyrynsulun liitos. Näin korjaus on suhteellisen helppoa.
Jos korjausta ei voi tehdä yläpohjan kautta, vähintään verhokotelosta täytyy purkaa, jotta vuotava ulkonurkka saadaan esille. Nurkka vedetään tiivistysmassalla tai uretaanilla. Korjaukseen menee enimmillään päivä.
Tämäntyyppiset ilmavuodot kannattaa korjata, koska yläpohjassa olevat vuodot voivat aiheuttaa kosteusriskejä. Kun kodin paine-erot muuttuvat ja sisäilma pääsee ulospäin, voi tapahtua kondensoitumista.
Hinta-arvio: Yläpohjan kautta tehtynä korjaus maksaa 200–400 euroa. Jos korjaus joudutaan tekemään sisäpuolelta, kannattaa se tehdä pintaremonttien yhteydessä.
2. Hormin katon välinen vuoto
Ongelma: Hormin ja yläpohjan välinen liitos vuotaa. Tämä on tyypillistä vanhoille taloille.
**Ratkaisu: **Raot tiivistetään yläpohjan kautta ilmansulkupaperilla. Korjaus on yleensä helppoa, mutta työlästä. Edullinen korjattava. Sisäverhoilua voi joutua aukaisemaan reilusti.
Kannattaa korjata remontin yhteydessä, sisäverhoilu joudutaan uusimaan. Höyrynsulku tai ilmansulku tiivistetään liitoskappaleella tai massalla kiinni hormiin.
Hinta-arvio: Yläpohjan kautta tehtynä korjaus maksaa 200–400 euroa. Sisäpuolelta tehtynä kannattaa ajoittaa pintaremontin yhteyteen.
3. Vuotava seinä
Ongelma: Omakotitalon seinien välistä puuttuvat eristeet. Lisäksi tuulensuojalevy ei ole tiivisti paikallaan.
**Ratkaisu: **Suhteellisen työläs korjata. Korjaus voidaan tehdä sisä- tai ulkopuolelta. Tuulensuoja voidaan tiivistää sisäpuolelta. Seinän purkaminen, eristeiden laittaminen paikoilleen ja seinän sulkeminen vie puoli päivää. Lisäksi aikaa vievät pintatyöt kuten esimerkiksi maalaaminen.
Hinta-arvio: Ammattilaisen tekemänä korjaus maksaa 700–1 000 euroa.
4. Karmin ja oven vuoto
Ongelma: Oven ja karmin välissä oleva ilmavuoto. Oven karmin, kynnyksen ja lattian saumoista puhaltaa kylmää ilmaa.
Ratkaisu: Oven ja karmin välinen lämpövuoto voidaan tukkia vaihtamalla tiivisteitä. Työ onnistuu helposti ja nopeasti. Mikäli tiivisteiden vaihtaminen ei riitä, ovea täytyy säätää paremmin istuvaksi.
Oven karmin, kynnyksen ja lattian saumojen lämpövuodon vuoksi irrotetaan lista seinän ja kynnyksen edestä. Saumat tiivistetään tiivistemassalla. Työmäärä on pieni.
**Hinta-arvio: **0–30 euroa.
5. Laipiovuoto
Ongelma: Kantavan palkin, väliseinän ja yläpohjan välinen ilmavuoto. Vanhemmassa talossa muutettiin väliseinien paikkaa. Yhden väliseinän kohdalle rakennettiin kantava palkki, mutta yläpohjan ilmansulkua ei limitetty palkkiin ja väliseinään.
Ratkaisu: Jos yläpohjassa on riittävästi tilaa, vuoto kannattaa korjata yläkautta. Eristeet on siirrettävä sivuun tiivistyksen korjauksen ajaksi. Vanha ilmansulku liitetään tiivisti väliseinään ja palkkiin ilmansulkupaperilla. Paperi laitetaan palkin kautta väliseiniin esimerkiksi vedeneristyksellä, jotta se saadaan tiiviiksi. Kun eristysmassa on kuivanut, eristeet laitetaan takaisin.
Yläpohjan kautta korjaus vie puoli päivää. Jos korjaus tehdään sisäpuolelta, se kannattaa tehdä sisäremontin yhteydessä.
Hinta-arvio: Yläpohjan kautta tehtynä 100–200 euroa. Sisäpuolelta tehtynä noin 200 euroa ja sisäverhoilumateriaalien kulut.
Lämpökameralla voi nähdä myös kosteusvaurioita
Energianeuvojien mukaan säästöä lämmityskustannuksiin voi saada jopa ilmaiseksi tai pienin kustannuksin.
PKS Sähkönsiirto Oy:n asiakasvastaava Timo Turunen muistuttaa, että sähkölämmitteisessä talossa yhden asteen lämpötilamuutos tarkoittaa viiden prosentin muutosta vuotuisiin lämmitysmaksuihin.
Raksystems Insinööritoimisto Oy:n rakennusmestari Teemu Niiranen kuvaa työkseen rakennuksia lämpökameralla. Hänen mukaan lämpökameralla voidaan etsiä rakennusten ilma- ja lämpövuotoja. Kamera kertoo rakenteiden pintalämpötiloja. Alla olevissa kuvissa musta on kylmin kuvassa oleva alue.
Nykyisin lämpökameroita käytetään usein uusien kohteiden laadun varmistukseen.
Kameran käyttäminen on mahdollista silloin, kun rakennuksen sisälämpötila on vähintään 15 astetta korkeampi kuin ulkolämpötila, mutta mieluummin yli 20 astetta.
Tyypillisesti vanhoissa taloissa kameralla etsitään, mistä kylmää ilmaa tulee sisälle ja missä on puutteita eristyksessä.
Satunnaisesti lämpökameralla voidaan myös nähdä kosteusvaurioita.
Kameraa voi huijata ylipaineella. Silloin, kun lämmin sisäilma liikkuu ulospäin, eikä kamera havaitse vuotokohtia. Tämän takia rakennuksen ja ulkoilman välinen paine-ero on mitattava ja tarvittaessa tehtävä alipaine.
Yleensä vanhojen painovoimaisten talojen ylimmäinen kerros tai yläpohja on tyypillisesti ylipaineinen. Se voi aiheuttaa kondensoitumista ilmavuotokohtiin, kun lämmin ilma liikkuu ulospäin. Tällöin kosteus voi jäätyä rakenteisiin ja sulaessaan aiheuttaa jopa kosteusvaurion.
Kuvat: Raksystems Insinööritoimisto Oy