Työterveyslaitoksen aivotyölaboratoriossa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että työuupumus heikentää ärsykkeisiin reagoimista ja tiedonkäsittelyä. Tutkimus on osa Laura Sokan valmisteilla olevaa väitöskirjaa.
Tiedonkäsittelyn aikana uupuneiden aivot toimivat normaalista poikkeavalla tavalla.
– Käytännössä tämä tarkoittaa kahdenlaista asiaa: toisaalta työuupuneet eivät reagoi riittävän voimakkaasti yllättäviin häiriöääniin, joita työskentelyn aikana voi esiintyä, esimerkiksi puhelimen soimiseen.
– Toisaalta työskentely kuormittaa aivoja sillä tavalla, että siellä, missä aivoissa aktivaatio on tavallisesti voimakasta, uupuneella se on heikompaa.
Aivot kompensoivat vajetta muuttamalla toimintaansa.
– Vajetta korvataan hakemalla vauhtia aivojen muilta alueilta. Siksi uupuneet saattavat suoriutua työstä hyvinkin, mutta työ kuormittaa heidän aivojaan aivan toisella tavalla, Sokka sanoo.
Työ kuormittaa heidän aivojaan aivan toisella tavalla.
Laura Sokka
Tästä syystä työuupuneet kokevat enemmän kuormitusta kuin he, jotka eivät ole uupuneet.
– Tämä osoittaa, että työuupumus on todellinen ilmiö, joka vaikuttaa ihmisen työkykyyn.
Työuupumusta ei kannata vähätellä
Työuupumuksesta on esitetty välillä ristiriitaista tietoa, eivätkä kaikki terveysalan ammattilaisetkaan ole suhtautuneet burnoutiin aina vakavasti.
Tutkimuksen mukaan työuupumuksesta kärsivät kokevat usein muistin, keskittymisen ja oppimisen vaikeuksia.
Tämä osoittaa, että työuupumus on todellinen ilmiö.
Laura Sokka
– Vakavasti uupuneilla on riski sairastua masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön, jos oireisiin ei puututa ajoissa, muistuttaa psykologi ja tutkija Laura Sokka.
Työuupumus on merkittävä ammatillinen huolenaihe työelämässä ja se koskee kaikkia ammattialoja. Suomessa useampi kuin joka neljäs työikäisistä kokee työuupumuksen oireita jossain vaiheessa, ja kahdella tai kolmella prosentilla oireet ovat vakavia.
Ammattilaiset tunnistavat, Kela ei
Moni terveysalan ammattilainen on työssään joutunut kohtaamaan työuupumuksesta kärsiviä, mutta potilaiden diagnosointi on osoittautunut ongelmalliseksi.
– Kokenut terveydenhuollon ammattilainen osaa kyllä tunnistaa työuupumuksen, mutta ongelmana on se, että samat oireet sopivat moneen muuhunkin sairauteen, sanoo Työterveys Wellamon hallintopäällikkö Pertti Kansonen.
Työterveys Wellamo on Päijät-Hämeen kuntien, Iitin, Myrskylän, Pukkilan, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistama yhtiö.
Selkeän määritelmän puuttumisen vuoksi moni työuupumuksesta kärsivä diagnosoidaan muun muassa masennuksesta kärsiväksi, sillä Kelakaan ei hyväksy työuupumusdiagnoosia, vaikka ongelmat yleistyvät koko ajan.
Tällaisista ongelmista kärsivien määrä on selvässä kasvussa.
Pertti Kansonen
– Tällaisista ongelmista kärsivien määrä on selvässä kasvussa. Tarkkaa tilastoa emme ole pystyneet pitämään sen takia, että oireet viittaavat niin moneen sairauteen, selvittää Kansonen.
– Varovasti arvioiden asiakkaistamme vajaalla viidellä prosentilla on vakavia tämän suuntaisia ongelmia. Tällöin puhutaan selvästi tavallista pidemmistä sairauslomista.
Työuupumus vie henkiset voimat
Monessa työssä peräänkuulutetaan luovuutta, uusia ideoita, asian tarkastelemista uudesta näkökulmasta. Työuupunut ei välttämättä kykene moiseen.
Luovuudelle ei yksinkertaisesti jää tilaa
Laura Sokka
– Työuupuneen aivot ovat jo niin kuormittuneet tavallisesta työskentelystä, että luovuudelle ei jää tilaa, psykologi ja tutkija Laura Sokka sanoo.
Tutkimuksen koehenkilöiltä kysyttiin, kokevatko he kuormitusta työssään ja onko se jatkunut pitkään. Lisäksi kysyttiin, millaisia oireita he ovat kokeneet.
– Tyypillisiä oireita ovat lisäksi muun muassa väsymys, joka ei hellitä levolla, eikä lomallakaan virkisty. Toinen oire on se, että alkaa ajatella kyynisesti omasta työstään: onko työllä mitään merkitystä? Lisäksi voi olla riittämättömyyden tunnetta. Ihminen kokee, ettei kykene selviytymään työstä, vaikka aiemmin pärjäsi hyvin, luettelee Sokka.
Moni, joka tunnistaa kärsivänsä työuupumuksen oireista miettii, ovatko uupumuksen vaikutukset aivoihin pysyviä.
– Tätä ei ole vielä tutkittu riittävästi, mutta jonkin verran löytyy tietoa siitä, että jos tila pitkittyy, siitä saattaa seurata jopa rakenteellisia muutoksia, Sokka arvioi.
Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, sillä päinvastaistakin tietoa on olemassa. On olemassa näyttöä myös siitä, että aivot voivat palautua.