Euralaisen siitoskanalayrittäjä Marko Haaviston mukaan kukon tunnistaa siitä, että sen kaikki siipisulat ovat samanmittaisia. Haavisto kehuu aasialaisten nopeutta erottaa kanat kukoista. Erottelutyössä korealaiset ja japanilaiset ovat alansa erikoisasiantuntijoita monesta syystä.
– He ottavat linnun käteen ja katsovat siivistä sukupuolen. Kanoilla on joka toinen siipisulka lyhkäisempi. Osaan tehdä sen toki itsekin, mutta olen äärettömän hidas. Me eurooppalaiset emme millään pärjää aasialaisille, Haavisto kertoo.
– Nämä ihmiset ovat meillä päivän pari viikossa, ja he kiertävät siis useita maamme hautomoita.
Aasialaisten onnistumisprosentti kukon ja kanan erottelussa on hurja.
– Jos ajatellaan, että erotellaan 10 000 kanaa, niin loppujen lopuksi vahingossa siellä joukossa on 1–2 kukkoa.
"Heidän taitonsa on käsittämätön"
Emokanojen munat laitetaan hautomokoneeseen 18 vuorokaudeksi, sen jälkeen ne ovat kolme vuorokautta kuoriutumiskoneesta. Haaviston siitoskanalassa syntyy viikossa 10 000–60 000 tipua. Sen perusteella tiedetään varata lajittelijat töihin.
– Päivän aikana he käsittelevät kymmeniä tuhansia untuvikkoja. Tunnissa näppäräsormiset japanilaiset ja korealaiset työntekijät käsittelevät 2 000 lintua. Heidän taitonsa on käsittämätön.
Marko Haavisto sanoo, että aasialaisten taito erotella kana kukosta perustuu käsien näppäryyteen ja tarkkoihin silmiin.
– Aasiassa on myös hyvä koulutus alalle. Euroopassa tietääkseni ei kouluteta ketään tällaiseen työhön, sanoo Marko Haavisto.
Kana saa rokotuksen ja jatkaa matkaa, kukko kaasutetaan
Suomessa on Marko Haaviston arvioiden mukaan kuusi hautomoa, joissa tehdään kanojen ja kukkojen erottelutyötä.
– Käsittelyn jälkeen kanat lähtevät kasvatuskanaloihin joko Suomeen tai ulkomaille. Ikää niillä on silloin lähtöpäivänä 15 viikkoa. Kukkojen tilanne on toinen, sillä ne päätyvät kaasutettaviksi.
Se on käsittämätön taito, mikä heillä on.
Marko Haavisto
Yksi paikka, johon siitoskanalan linnut saapuvat, sijaitsee Kuhmossa. Konapin kanalaan tulee yrittäjä Sami Väisäsen laskujen mukaan kerralla 5 000 kananuorikkoa.
– Niitä tulee keskimäärin kaksi kertaa kalenterivuoden aikana. Näin pienellä yksiköllä ei kannata ryhtyä vastaavan hommaan. Ei meillä ole rahkeita kasvattaa itse, ja siksi olemme ulkoistaneet sen työn.
Vaikka Eurassa kukkoja ja kanoja erotellaan tarkasti toisistaan, silti ajoittain joku onnekas kukko pääsee läpi kanalaan asti.
– Annetaan kukkojen olla kanojen ilona. Niillä on käynyt melkoinen tuuri päästessään Kuhmoon, naurahtaa Väisänen, joka on joskus vienyt tuttaville syntymäpäivälahjaksi kukon.
