Lihansyönnin vähentämisellä voitaisiin saavuttaa positiivista kehitystä niin terveyden kuin taloudenkin saralla maailmanlaajuisesti, osoittaa uusi ruokavalioista tehty tutkimus.
Tutkijat kertovat, että kasvissyönnillä voitaisiin leikata tuntuvasti kasvihuonekaasupäästöjä sekä säästää miljardeja dollareita terveydenhuollossa ja ilmastovahinkojen ehkäisyssä. Lisäksi vältyttäisiin miljoonilta ennenaikaisilta kuolemilta.
Tutkimuksen johtaja Marco Springmann Oxfordin yliopiston ravintotutkimusohjelmasta sanoo, että yksipuolinen ruokavalio on yksi suurimmista terveysriskeistä maailmassa. Ruoantuotantojärjestelmät tuottavat myös enemmän kuin neljänneksen kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
– Syömisemme vaikuttaa valtavasti terveytemme lisäksi ilmastoon, Springmann muistuttaa.
Oxfordin yliopiston tutkijat mallinsivat neljän erilaisen ruokavalion vaikutukset 2050-luvulle saakka: tavalliseen tapaan jatkuvan, kansainvälisten ravintosuositusten mukaisen, kasvisyönnin ja vegaani-ruokavalion.
Tutkimuksen mukaan kansainvälisiä ravintosuosituksia seuraamalla maailmassa voitaisiin välttää 5,1 miljoonaa kuolemaa vuodessa vuoteen 2050 saakka, mutta jos kaikki siirtyisivät noudattamaan vegaanista ruokavaliota, vältyttäisiin vuosittain 8,1 miljoonalta kuolemalta. Vegaani-ruokavalioon eivät kuulu mitkään eläinkunnan tuotteet, kuten munat tai maitotuotteet.
Vegaani-ruokavalion noudattaminen auttaisi myös leikkaamaan ruoantuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä 70 prosentilla, siinä missä kansainvälisten ravintosuositusten mukainen ruokavalio auttaisi vähentämään päästöjä 29 prosentilla.
Tutkijoiden laskelmien mukaan kasvissyönti voisi aiheuttaa jopa 1000 miljardin säästöt vuosittain terveydenhuollossa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisestä aiheutuvat säästöt sen sijaan olisivat jopa 570 miljardia.
Lännessä liikakalorit suurin ongelma, Afrikassa ja Aasiassa ruokavalion yksipuolisuus
Tutkijat havaitsivat, että suurimmat terveydelliset hyödyt ruokavalion monipuolistamisesta saataisiin kehittyvissä maissa. Sen sijaan suhteellisesti suurimmat taloudelliset hyödyt saavutettaisiin teollisuusmaissa, joissa lihankulutus on suurempaa ja ylipaino yleisempää.
Vähemmällä punaisen lihan kulutuksella saataisiin positiivisia terveys- ja ilmastovaikutuksia aikaan etenkin Itä-Aasiassa, länsimaissa ja latinalaisessa Amerikassa. Sen sijaan kasvisten ja hedelmien syönnin lisäämisellä saataisiin vähennettyä kuolemia Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Vähäkalorisempi ruokavalio olisi avainroolissa terveyden kohentamisessa Itäisen Välimeren maissa, latinalaisessa Amerikassa sekä länsimaissa.
Jotta ruokavalio saataisiin muutettua kansainvälisten suositusten mukaiseksi, ihmisten pitäisi maailmanlaajuisesti syödä 25 prosenttia enemmän hedelmiä ja kasviksia, ja 56 prosenttia vähemmän punaista lihaa. Kaiken kaikkiaan etenkin länsimaissa ihmisten tulisi saada 15 prosenttia vähemmän kaloreita kuin nykyisellään.
– Kaikkien ei tarvitse ryhtyä vegaaneiksi. Hieman terveellisemmät ruokavaliot omaksumalla ihmiskunta voisi kuitenkin ottaa suuren askeleen ilmastollisesti kestävämpään suuntaan, tutkija Springmann toteaa.
Tutkimus on julkaistu yhdessä maailman arvovaltaisimmista tieteellisistä julkaisuista, Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian sarjassa. Se on ensimmäinen tutkimus, jossa on tarkasteltu kasviperäisen ruokavalion vaikutuksia sekä terveyteen että ilmastoon.