Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Turun yliopiston tutkijat selvittivät, kuinka vuonna 1987 syntyneet nuoret ovat pärjänneet kuudessa suurimmassa kaupungissa. Tutkimuksessa (_1987 syntyneiden nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät kuusikkokunnissa _) on mukana yhteensä parikymmentätuhatta nuorta. Ikäluokka tuli kouluikään 90-luvun alun lama-aikaan.
Selkeä havainto oli se, että kaupunkeihin nuoruudessa muuttaneilla oli 25-vuotiaana eli vuonna 2012 parempi koulutus kuin kanta-asukasnuorilla. Koulutus, tai pikemminkin sen puute, näkyi puolestaan selvästi mielenterveysongelmina ja rikollisuutena.
Mutta kaupunkien välillä on selviä eroja. Erityisesti Vantaa ja Oulu erottuvat muista.
Oulussa eniten toimeentulotuen saajia
Oulussa syntyneet jäävät selvästi kaupunkiin muuttaneita useammin peruskoulun varaan. Sama ero näkyy myös korkeakoulututkinnoissa, tulijoiden eduksi. Myös paljasjalkaiset synnyttävät huomattavan ahkerasti teini-iässä verrattuna kaupunkiin muuttaneisiin naisiin.
Oulussa nuoret ovat ylipäätään joutuneet turvautumaan toimeentulo- ja työmarkkinatukeen muita kaupunkeja enemmän. Syynä tähän ovat kaupunkia koetelleet irtisanomiset ja mahdollisesti erilaiset tavat ohjata nuoria työn tai opiskelun suuntaan.
Turkuun, Helsinkiin ja Espooseen muuttajista tulee akateemisia
Turku on opiskelijakaupunki selvästi enemmän muuttajille kuin syntyperäisille.
Sen sijaan myös Turussa syntyneet nuoret naiset synnyttävät teinivuosinaan moninkertaisesti lähikunnista tulleisiin verrattuna.
Turussa, kuten pääosin muissakin yliopistokaupungeissa, muuttoliike tuo kaupunkeihin nuoria, jotka ovat päättäväisesti lähteneet opiskelemaan ja pyrkimään töihin.
Helsingissä ikänsä asuneiden nuorten ja myöhemmin muualta tulleiden ero näkyy selvästi myös siinä, että paljasjalkaiset jäävät selvästi helpommin pelkän peruskoulun varaan.
Espoossa erot syntyperäisten ja kaupunkiin muuttaneiden välillä olivat yleensä kohtalaisen vähäisiä. Rikostilastossa syntyperäiset ja kehyskunnista tulleet nousivat hieman muita edelle.
Tampereelle muuttaneilla mielenterveysongelmia
Tampereella näkyvät samat koulutuserot kuin muissakin kaupungeissa. Tampereelle on myös tullut pääkaupunkiseudulta nuoria, joilla on todettu mielenterveys- tai päihdeongelma muita useammin.
Vantaalle muuttaa peruskoulun varaan jääneitä
Vantaa on selvä poikkeus muista kaupungeista. Vantaalle muuttaa muista pääkaupunkiseudun kunnista paljon nuoria, joiden koulutus on jäänyt peruskoulun varaan. Myös rikostilastoissa ja mielenterveysongelmissa tulokkaat ovat perusvantaalaisia näkyvämmin.
THL:n erikoistutkija Tiina Ristikarin mukaan Vantaa todennäköisesti houkuttelee vähän koulutettuja nuoria, koska asuminen on siellä halvempaa kuin Helsingissä.
Koulutuksesta ei kannata tinkiä
Suomessa eletään osittain yhtä hankalassa tilanteessa kuin 90-luvun alussa. Hallituksen suunnitelman mukaan pelkästään ammatillisesta koulutuksesta on tarkoitus säästää 570 miljoonaa euroa hallituskauden aikana.
THL:n erikoistutkija Tiina Ristikari pitää koulutuksesta säästämistä täysin vääränä.
– Tiedetään, että nuoret, jotka eivät opiskele ovat suurimmassa riskissä. Vaikeimassa asemassa ovat nuoret, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa.
Ristikari pitää peruspalvelujen heikkoutta suurimpana syynä siihen, miksi kaupunkien syntyperäiset syrjäytyvät helpommin kuin kaupunkeihin muuttaneet nuoret. Ristikarin mukaan syrjäytyminen alkaa jo lapsuudessa. Jos vanhemmilla on ongelmia, joihin nämä eivät saa apua, lapsikin joutuu syrjäytymisvaaraan.