Mikkelissä Ihastjärven kylällä Lehtisen perheen pihassa on potkukelkka valmiina lähtöön. Ilpo Lehtinen polkaisee potkurin vauhtiin, edessä on päivittäinen matka postilaatikolle. Ennen posti haettiin kauempaa, mutta nykyään matkaa on 500 metriä. Lehtiset eivät lue aamukahvilla päivän sanomalehtiä.
– Posti tulee siinä yhdentoista aikaan aamupäivällä. Samalla kertaa tulevat päivän lehti ja muu posti. Usein sitten iltapäivällä posti haetaan.
Ilpo Lehtisen tavoin Suomessa haja-asutusalueilla asuu laskenta tavasta riippuen jopa 1,5 miljoonaa suomalaista. Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaan ydinmaaseudulla asuu hieman yli 600 000 henkilöä, harvaan asutulla maaseudulla noin 300 000 ja kaupungin läheisellä maaseudulla vajaa 400 000 ihmistä.
Olen huolissani syrjäisten postilaatikoiden toimivuudesta.
Ilpo Lehtinen
Näiden ihmisten postilaatikoiden kautta kulkee paljon muutakin kuin lehdet ja laskut. Lisäksi postilaatikosta myös lähtee postia, sitä ei ainoastaan vastaanoteta.
– Meiltä voi myös lähettää postia, jotkut jopa hoitavat laskujen maksuliikennettä postilaatikon kautta. On ihmisiä, jotka eivät hoida asioitaan sähköisesti. Jos me tarvitaan vaikka korvamerkkejä tai varaosia, niin posti tuo nekin. Kyllä postin kulku on meille elintärkeää, Lehtinen kertoo.
Tulevaisuudessa maalle posti vain kolmena päivänä?
Meneillään oleva postilain uudistus huolestuttaa maaseudulla. Parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriö odottaa torstaihin saakka lausuntoja liittyen Postin jakeluvelvoitteeseen. Keskusteluissa on väläytelty liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) johdolla sitä, että postilain uudistuksen myötä tulevaisuudessa Posti olisi velvoitettu jakamaan postia kolmena päivänä viikossa nykyisen viiden sijasta. Tämä olisi isku Lehtisen perheelle, sillä tilalla harjoitetaan myös elinkeinotoimintaa.
– Kuulostaa todella huonolta ja olen huolissani syrjäisten postilaatikoiden toimivuudesta. Jos yritystoimintaa harjoittaa, niin vaikeuksia tulee, jos kaksikin päivää viikossa ollaan ilman postia. Kiireelliset toimitukset viivästyvät. Helposti voisi käydä niin, että viikonlopun kanssa tauko on neljä päivää, ja se on monta kertaa liian pitkä aika. Lisäksi ne ihmiset, jotka hoitavat postin kautta maksuliikenteen, niin ongelmia tulee, Lehtinen arvioi.
Postipalveluiden kilpailu ei ulotu maaseudulle
Postilain uudistuksella pyritään saamaan Postille lisää kilpailijoita. Kuitenkin Postista kerrotaan, että kilpailun odotetaan osuvan tiheästi asuttuihin kaupunkikeskustoihin.
Meiltä voi myös lähettää postia, jotkut jopa hoitavat laskujen maksuliikennettä postilaatikon kautta
Ilpo Lehtinen
– Samaa kilpailua ei nähdä haja-asutusalueelle. Tässä pitääkin olla tarkkana, ettei käy nyt niin, että Postin piikkiin jää vaikeat alueet. Yksi konkreettinen asia on, että nyt pitäisi saada jakelu- ja keräilytiheys keveämpään sääntelyyn. Digitaalinen jakelu pitäisi myös saada hyväksytyksi osaksi postin jakelua. Taajamiin pitäisi saada lokerojakelu kerrostaloissa. Suomi on poikkeus tässäkin asiassa, että kerrostaloissa posti pitää saada kynnysmatoille, Postin liiketoimintajohtaja Kaj Kulp kertoo.
Kaakkois-Suomessa toimiva Kaakon Viestintä Oy on Postin kanssa samoilla linjoilla. Yhtiöllä on tuore postitoimilupa ja se aloittaa sopimusasiakkaiden kirjeiden jakelun. Yhtiö julkaisee Mikkelin seudulla sanomalehti Länsi-Savoa. Postin jakelu haja-asetusalueelle ei Kaakon Viestintää houkuta.
– Näyttää siltä, että ainakaan näillä resursseilla ei sinne valoa löydy. Kyllä se on hankalaa aluetta kaikille. Ainoastaan sitten, jos mietitään yhteistoiminnallista mallia, että ensin jaetaan varhaisjakelu ja sitten siirrytään haja-asutusalueille, ettei kaksi toimijaa kulje peräkkäin, Kaakon Viestinnän jakelujohtaja Pekka Puikkonen pohtii.
Tämä pelottaa haja-asutusalueella.
– Niin kyllä nämä haja-asutusalueet tosiaan voivat olla sellaisia, että täällä yrittäminen ei kannata. Helposti siis tämä tarkoittaa sitä, että palvelut huononevat totaalisesti, Lehtinen miettii.