Hyppää sisältöön

Ulosottomiehistä on tullut siistejä sisätyöläisiä

Velkojen ulosmittaus on edelleen ulosottomiehen työn päämäärä, mutta itse tekeminen on muuttunut vuosien varrella radikaalisti. Mielikuva kotikäyntejä tekevästä pöytähopeat ja television mennessään vievästä virkamiehestä on takavuosien peruja. Ulosotossa tapahtui vuonna 2004 tietojärjestelmäuudistus.

ulosotto-lainsäädäntö opus
Kuva: Aukusti Vatanen / Yle
Aukusti Vatanen

Ennen ulosoton tietojärjestelmäuudistusta ulosottomies ei päässyt suoraan käsiksi verottajan, Kelan, Eläketurvakeskuksen eikä Ajoneuvorekisterikeskuksen tietoihin. Nyt esimerkiksi kaikki palkka- ja eläketiedot löytyvät napin painalluksella.

Vuokrarästit johtavat häätöön

Perinteinen velanperintä tehdään nykyisin pitkälti tietokoneen avustuksella, mutta harventuneita kotikäyntejä suoritetaan edelleen etenekin häätötilanteissa. Etelä-Savon ulosottovirastossa työskentelevä Mika Viitikko hoitaa joka kuukausi muutamia häätöjä.

– Vuokranantaja hakee häätötuomion, jonka jälkeen ulosottovirasto lähettää kehotuksen muuttaa asunnosta. Välillä vuokralainen ei tottele kehotusta, jolloin käymme hieman avittamassa prosessia, kuvailee kihlakunnanulosottomies Mika Viitikko.

kihlakunnanulosottomies Mika Viitikko
Etelä-Savon ulosottoviraston kihlakunnanulosottomies Mika Viitikko Kuva: Aukusti Vatanen / Yle

Pääsääntöisesti ulosottovirasto hoitaa kenttäkäynnit omatoimisesti, mutta välillä tarvitaan myös poliisin apua.

– Häätöjen lisäksi poliisi auttaa muun muassa ajoneuvojen perimisessä,  jotka ovat tyypillisesti kohteita joista ei haluta luopua, kertoo Viitikko.

Valtakunnanvoudinviraston tietojen mukaan erilaisia ulosmittauksia toimitettiin viime vuonna noin 687 000 kappaletta.  Suurin osa ulosmittauksista, noin 442 000 kappaletta, kohdistui palkkaan, eläkkeeseen tai elinkeinotuloon. Näiden lisäksi asuntoja tai irtainta omaisuutta realisoitiin vajaat 1700 kertaa.

Käsittelyt hoituvat usein kivuttomasti ikävästä asiasta huolimatta

Etelä-Savon ulosottoviraston kihlakunnanulosottomies Mika Viitikon mukaan asiakaskontakteja on moneen lähtöön, mutta niistä kuitenkin suurin osa hoituu kivuttomasti.

– Osan kanssa joutuu paininmaan verbaalisesti enemmänkin. Mikäli asiat eivät meinaa selvitä voidaan velallinen kutsua kasvotusten tekemään selvitystä, sanoo Viitikko.

Ulosottomiehen kanssa asioiminen ei ole lähtökohtaisesti koskaan iloinen asia, mutta ulosottomiehen lähestymistä ei pidä pelätä.

– Keskustelemalla päästään yleensä hyvin eteenpäin.  Ei kannata yrittää tietoisesti vältellä ulosottomiestä, sillä olemme virkamiehiä ja pyrimme hoitamaan tehtävät mahdollisimman asiallisesti, opastaa Etelä-Savon ulosottovirastosta kihlakunnanulosottomies Mika Viitikko.

Ulosottomies
Kuva: YLE

Heikko taloustilanne näkyy ulosottojen määrässä

Ulosotossa oli vuonna 2015 yli 540 000 eri velallista. Eri velallisten kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2014 noin prosentilla. Ulosottoon saapui vuonna 2015 rahasaatavia perittäväksi yli 2,7 miljardin euron arvosta. 

Valtakunnanvoudinviraston mukaan velallisista noin 40 prosentilla on velkaa ulosotossa korkeintaan tuhat euroa. Alle 10 000 euron velka on noin 75 prosentilla velallisista.

Suosittelemme sinulle