Vaikka osa lintulajeista kaihtaa ihmistä, ovat monet lajit jo sopeutuneet ihmisen läheisyyteen. Se näkyykin mitä erikoisempiin paikkoihin ilmestyvistä linnunpesistä. Tietyt lajit eivät todellakaan kranttuile pesäpaikan suhteen.
Kainuun lintuseuran puheenjohtaja, biologi Vesa Hyyryläinen on uransa aikana bongannut lukuisia ihmisen mielestä erikoisia pesäratkaisuja. Yksi kummallisimmista tapauksista oli veneen avokannen kulmaan lattialle pesinyt västäräkki. Vene kävi vesillä tutkimuslaitoksen kesäkurssilla joka toinen päivä.
– Kun vene oli käytössä, odotti emo laiturissa sen ajan kun pienet poikaset olivat mukana seilaamassa opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa. Emo tietenkin hätääntyi, mutta sopeutui sitten. Poikaset kasvoivat lentokykyisiksi, Hyyryläinen kertoo.
Biologin mukaan juuri västäräkki onkin erikoistunut erikoispaikkoihin. Samassa hämeenlinnalaisessa tutkimuslaitoksessa sattui tapaus, että västäräkki oli pesinyt traktorin kuskin penkin alle. Traktoria käytettiin muutaman kerran linnun pesinnän ajan.
– Tietysti oli niin että henkilöt tiesivät tästä, eikä traktori ollut koskaan pitkää aikaa pois parkista. Tässäkin tapauksessa pesintä onnistui.
Muita tyypillisesti rakennuksiin pesiviä lajeja ovat ainakin harmaasieppo, rastaat, telkkä ja savupiipuissa viihtyvä isokoskelo. Myös lukijoiltamme tulvi tarinoita ja kuvia erikoisissa paikoissa pesivistä siivekkäistä.
Pesivän linnun kotiin ei saa kajota
Punakylkirastas pesii usein maahan tai matalalle näkyvään paikkaan. Biologi Vesa Hyyryläinen huomasi vuosia sitten Espoossa punakylkirastaan pesän, joka oli melkein keskellä pyörätietä. Ohikulkijat mutkittelivat pesän ohi, jossa emo hautoi munia.
Hyyryläinen päätti siirtää pesän pikkuhiljaa metsikön puolelle ja kävikin viikon ajan siirtämässä pesää noin 30 senttiä kerrallaan. Lopulta pesä oli reilusti metsän puolella ja emo jatkoi pesimispuuhia suojaisemmassa paikassa.
Juuri näin kannattaisikin toimia, jos pesä on hankalassa paikassa. Lintu saattaa pesiä vaikkapa talvitelolla olleen polkupyörän koriin. Silloin koko korin voi siirtää varovaisesti ja emon nähden sivummalle. Ihmisen hajun levittämisestä ei tarvitse olla huolissaan – se on Hyyryläisen mukaan pitkälti urbaanilegendaa.
– Puhutaan että lintu automaattisesti hylkää pesän, kun sinne menee. Näin ei kuitenkaan ole, sillä 95% lajeista on niin rohkeita, ettei välitä jos pesällä käväsee. Jotkin lajit ovat kuitenkin herkkiä hylkäämään munapesänsä, esimerkiksi huuhkaja.
Ongelmatilanteessa Hyyryläinen kehottaa ottamaan aivan ensimmäisenä yhteyttä oman alueen lintuihmisiin – he osaavat neuvoa ja auttaa monissa tilanteissa. Hyyryläinen sai puhelun viime kesänä Ristijärveltä, kun talven jälkeen kesämökilleen tulleen mökin isäntä sai ruhjeen otsaansa viirupöllön kynsistä.
– Kävi niin, että viirupöllöllä oli saunarakennuksessa pesä ja kaksi poikasta ja kun pariskunta saapui mökille talven jälkeen, olivat poikaset jo niin isoja että ne lähtivät kävelemään mökin pihapiiriin.
– Viirupöllöemo käyttäytyi luontaisen puolustuksensa mukaisesti, huolehti poikasistaan ja hyökkäili lähellä olevia uhkaavia ihmisiä vastaan.
Viirupöllöä sietää varoa, sillä iso lintu tähtää hyökätessään silmiin ja vahingoittaa pahasti. Ristijärvellä Hyyryläinen siirsi poikaset emon nähden 800 metriä pihasta – visiirillä varustettu kypärä päässä.
Laki kieltää linnunpesän tuhoamisen, koska luonnonsuojelulain mukaan minkään lajin pesimärauhaa ei saa häiritä. Jos linnunpesä on täysin mahdottomassa paikassa ja siitä on pakko päästä eroon, voi Suomen riistakeskukselta anoa virallisen hävittämisluvan.