Hallituspuolueet ovat tänään neuvotelleet kehysriihessä pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Neuvottelujen lopputuloksesta kerrottiin tiedotustilaisuudessa, jossa olivat paikalla muun muassa hallituspuolueiden puheenjohtajat eli pääministeri Juha Sipilä (kesk.), ulkoministeri Timo Soini (ps.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.).
– Kehyslinjaukset on saatu kasaan. Tilannekuvaa ei tarvinnut muuttaa siitä mitä oli aikoinaan hallitusneuvotteluista lähdettäessä, kertoo tyytyväinen Juha Sipilä.
Päätavoitteena työllisyyden parantaminen
Kehysriihessä on päätetty uusista työllisyyttä vahvistavista toimista. Kannustinloukkuja puretaan ja työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta laajennetaan.
– Työllisyystoimia tulee lisää. Nyt olemme 68 % työllisyysasteessa. Työllisyysaste on saatava nousuun, eli 72 prosenttiin, toteaa Sipilä.
Tämän toteutuessa kertyy merkittävä osa lisäsäästöistä. Näin suuri työllisyysasteen koheneminen edellyttää 110 000 uuden työpaikan luomista.
Hallitus laajentaa työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle voitaisiin myöntää vuodeksi peruspäivärahan suuruinen starttiraha.
Samalla hallitus vahvistaa työttömyysturvan vastikkeellisuutta ja tiukentaa työttömien työn vastaanottovelvollisuutta.
Kehitysyhteistyöltä leikataan lisää
Myös valtiovarainministeri Stubb on tyytyväinen.
– Hallituksen talouslinja pitää, sitoudumme velkaantuneisuuden taittamiseen, eikä veroaste nouse, listaa Stubb.
Tyytyväisyyttä lisää, että erimielisyyksistä huolimatta kehysriihessä saatiin hallituspuolueiden välillä aikaan sopu menojen leikkauslistasta.
Stubb ilmoitti, että kehitysyhteistyöhön kohdistuu aiempien leikkausten lisäksi 25 miljoonan vähennys. Tämä toteutuu vuodesta 2018 lähtien.
35 miljoonaa säästetään perusväylänpidosta vuodesta 2019 lukien.
Indekseihin iskee juustohöylä, polttoainevero nousee
22 miljoonaa säästetään sairauspäivärahasta muuttamalla ylempiä tulorajoja. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaan omaehtoisen koulutuksen kulukorvauksesta säästetään puolestaan 47 miljoonaa.
Inflaatio on osaksi syönyt etuuksien ja indeksien jäädytyksestä tavoitellut säästöt. Nyt indekseihin tehdään juustohöylätyyppinen lisäleikkaus, jonka suuruus on 195 miljoonaa euroa.
130 miljoonaa on kertymässä kuntasäästöistä, joita saadaan suorilla säästöillä tai esimerkiksi sote-palvelujen asiakasmaksujen ja kiinteistöverojen alarajoja nostamalla.
Korkea-asteen opintorahan tasot yhtenäistetään toisen asteen opintorahan tasojen kanssa. Kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee.
Peruuntuneesta makeisverosta aiemmin kaavaillut tulot korvataan polttoaineverolla.
Liikennehankkeita edistetään, koulutukseen lisärahaa
Vastapainoksi luvataan myös lisärahaa tiettyihin kohteisiin.
– Koulutuksesta ja tutkimuksesta ei leikata yhtään enempää. Sen sijaan teemme uusia panostuksia niihin noin sadan miljoonan euron verran, sanoo Stubb.
Satsauksella vahvistetaan korkeakouluopetuksen digitaalisia oppimisympäristöjä, parannetaan ympärivuotisen opiskelun edellytyksiä sekä edistetään nuorten tutkijoiden tieteen tekemistä.
Infraan investoidaan teollista näkökulmaa huomioiden. Yhteensä panostukset liikennehankkeisiin ovat noin 700 milj. euroa kehyskaudella. Toteutuvia hankkeita ovat väylähankkeet, valtatiet 4, 5 ja 12, Luumäen-Imatran kaksoisraidehanke, sekä Raide-Jokeri, Tampereen raitiovaunuliikenne sekä Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden jatkosuunnittelu.
Poliisin toimintamäärärahoja lisätään 5 miljoonalla eurolla ja kehyskauden loppuvuosina 10 miljoonalla eurolla. Suojelupoliisin toiminnan turvaamiseen kohdennetaan kehyskaudelle 2 miljoonan euron vuosittainen lisämääräraha.
Takuueläkettä korotetaan 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2018 lähtien. Korotus on noin 8 euroa kuukaudessa takuueläkettä saavaa kohden.
Kehysriihessä hallitus päättää siitä, kuinka paljon valtiolla on rahaa käytettävissä vuosille 2017–2020. Jo ennen kehysriihen alkua kerrottiin, että luvassa on lisäleikkauksia, sillä hallitusohjelmaan kirjatusta neljän miljardin euron säästötavoitteesta ei voida lipsua.