Hallitus ei leikkaa koulutuksesta ilkeyttään. Hallitus leikkaa myös koulutuksesta siksi, että Suomen rahat eivät enää riitä, sanoi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tänään eduskunnassa.
– Olemme saaneet luottoluokittajilta ja EU:n komissiolta viimeisen varoituksen siitä, että välttämättöämiä päätöksiä ja uudistuksia ei voi enää perua tai lykätä.
Grahn-Laasonen antoi iltapäivällä hallituksen vastauksen opposition välikysymykseen koulutusleikkauksista. Välikysymyksessä ovat mukana kaikki oppositiopuolueet.
Opetusministeri toisti moneen otteeseen, että hallitus on uudistamassa koko koulutusjärjestelmää. Grahn-Laasonen haukkui edelliset hallitukset siitä, että ne jättivät tekemättä koulutusuudistukset.
– Edellisen hallituksen opetusministerit valmistelivat koulutusleikkauksia enemmän kuin tämä hallitus. Mukana olivat kaikki välikysymyksen allekirjoittajapuolueet, jotka esiintyvät nyt kuin eivät niitä aikoja muistaisikaan, hän latasi puhujapöntöstä.
Tylsää juustohöylää ei käytetä
Suomen talouden heikko tila toistui koulutusuudistuksen tavoin monta kertaa Grahn-Laasosen puheenvuorossa. Kun Suomen talous kasvoi, saatettiin koulutusjärjestelmää kehittää menoja kasvattamalla. Tämä ei nyt ole mahdollista, Grahn-Laasonen sanoi.
– Jos koulutuksen sektorilla käyttäisimme tylsää juustöhöylää, saattaisimme hyvinkin tehdä vahinkoa suomalaiselle osaamiselle, mutta näin me emme tule toimimaan.
Grahn-Laasosen mukaan hallitus ei ole valmis tinkimään koulutuksen tasa-arvoisuudesta. Kaikilla tulee olla mahdollisuus korkeakoulutukseen.
– Haluan erikseen todeta, että suomalaisen koulutuksen vahvuus on sen tasa-arvoisuus.
Henriksson: Sanat ja teot ristiriidassa
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, RKP:n Anna-Maja Henriksson rusikoi hallitusta odotetusti kovin sanoin. Hän muistutti, että hallituspuolueet lupasivat ennen vaaleja olla leikkaamatta koulutuksesta.
– Mitä hallitus tekee? Hallitus leikkaa korkeakoulutuksesta armottomasti ja kurittaa opiskelijoita kovalla kädellä. Sanat ja teot ovat täysin ristiriidassa keskenään, Henriksson sanoi.
Henriksson tunnusti, että tuskin kukaan eduskunnassa kiistää Suomen talouden vaikeaa tilaa.
– Mutta edellyttääkö (EU-)komissio kirjeessään, että juuri korkeakoulutuksesta pitää leikata. Ei edellytä, arvoisa hallitus. Se on teidän oma valintanne.
Murtunut käsi ja terävä kirves
Muut oppositiopuoluet käyttivät värikästä kieltä haukkuessaan hallituksen koulutusleikkauksia. Vihreiden Emma Kari moitti hallituksen juhlivan sitä, että kehysriihessä koulutuksesta ei leikattu enempää.
– Sormeen laitettu muumilaastari ei paranna sitä, että käsi on murrettu. Eikä sen tarkoituskaan ole parantaa. Sen tarkoitus on peittää ja piilottaa, Kari sanoi.
SDP:n Eeva-Johanna Eloranta syytti hallituksen jatkavan koulutusleikkauksia.
– Kehysriihen tuloksena hallitus jatkaa hölmöläisten peitonjatkamista. Koulutuksen kolmen miljardin säästöt pysyvät ennallaan. Lohdutuksena luvataan kertaluonteinen 100 miljoonan laastarilappu.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki puolestaan sanoi hallituksen ampuvan Suomi-neitoa polveen. Hänen mukaansa koulutusleikkaukset vievät Suomelta mahdollisuuden tulevaisuuden kasvuun.
Opintorahan leikkaaminen vie entistä useamman opiskelijan leipäjonoon, Arhinmäki syytti.
– Tässä ei siis käytetä juustohöylää, vaan terävää kirvestä.
Sipilä: Maksuttomuudesta emme tingi
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tunnusti omassa puheenvuorossaan, että koulutusleikkaukset ovat kipeitä eikä hallitus tee niitä mielellään.
– Tämän hallituksen oli kuitenkin viimeinkin tunnustettava se tosiasia, että julkisen talouden kyky rahoittaa nykymuotoisia palveluja on heikentynyt.
Sipilä sanoi tavanneensa opiskelijoita ja juuri opintonsa päättäneitä, jotka olivat ennen muuta huolissaan työttömyydestä.
– Hallitukselle ei ole tärkeämpää tekemistä kuin luoda nuorille uutta työtä, Sipilä linjasi.
Grahn-Laasosen tavoin Sipilä puhui koulutusjärjestelmän uudistamisesta. Uudistuksiin ei kuitenkaan tule kuulumaan opintojen maksullisuus suomalaisille.
– Maksuttomuudesta emme tingi.
Äänestys vuorossa perjantaina
Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina. Suomessa hallitus on kaatunut välikysymykseen neljä kertaa, viimeksi vuonna 1958.
Silloin pääministeri Rainer von Fieandtin vähemmistöhallitus kaatui kiistaan leivän hinnasta.