KUOPIO Psykologiset persoonallisuustestit ovat olleet pitkään apuna esimerkiksi rekrytoinneissa. Nykyään apuna käytetään myös motivaatiotestejä, joilla pystytään kartoittamaan, millaiset asiat eri ihmisiä motivoivat, ja kuinka hyvin esimerkiksi tietyt työtehtävät palvelevat näitä tarpeita.
Yhdysvaltalaisen psykologi Steven Reissin kehittämä RMP-motivaatioprofiili tarkastelee ihmisen perusmotiivien: vallan, riippumattomuuden, uteliaisuuden, hyväksynnän, järjestyksen, säästämisen/keräämisen, kunnian, idealismin, sosiaalisten kontaktien, perheen, statuksen, koston/voittamisen, esteettisyyden, syömisen, ruumiillisuuden aktiivisuuden sekä rauhallisuuden/mielenrauhan intensiteettiä yksilötasolla.
– Tässä lähdetään liikkeelle siitä, mikä henkilöä motivoi, sekä mitkä ovat hänen sisäiset, luontaiset motiivinsa ja tarpeensa, määrittelee opinto-ohjaaja, ammatinvalinnan ohjaaja ja sekä motivaatiovalmentaja Leena Ståhlberg.
Motiivit eivät juurikaan muutu
Reissin mukaan yksilön motivaatio on ajallisesti suhteellisen muuttumaton ja muodostuu pitkälti jo lapsuuden tai nuoruuden aikana. Vaikka osa motiiveista kuulostaa esimerkiksi enemmän tavoiteltavilta kuin toiset, Ståhlbergin mukaan ei ole olemassa hyviä tai huonoja motiiveja.
Moni miettii, voiko myöntää, että jokin asia motivoi tai ei motivoi häntä
Leena Ståhlberg
– Moni miettii, voiko myöntää, että jokin asia motivoi tai ei motivoi häntä. Vaikka esimerkiksi kunnia-motivaatio on hyvin alhainen, ei se tarkoita sitä, että on jotenkin "kunniaton", vaan silloin mietitään, kuinka esimerkiksi tavoitehakuisuus näkyy henkilön elämässä, Ståhlberg tarkentaa.
Ståhlbergin mukaan myös perhe-motiivin alhaisuus hätkähdyttää monia naisia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisi huono äiti.
– Erona on lähinnä, kuinka perheeseensä suhtautuu. Kaiken keskipisteenä vai yhtenä elämän osa-alueena. Hyvin perhemotivoitunut henkilö ei välttämättä halua antaa lapsiansa esimerkiksi ulkopuolisen hoitoon ja suorastaan voi pahoin silloin, kun perhe ei ole läsnä, Ståhlberg kuvailee.
Kilpailuhenkisen on hyvä päästä kilpailemaan
Motivaatiotestausta käytetään hyödyksi monilla eri aloilla. RMP Nordicin toimitusjohtaja Päivi Mayorin mukaan käyttökohteet vaihtelevat myös maantieteellisesti.
– Yhdysvalloissa sitä on käytetty pitkään kouluissa, samoin esimerkiksi armeijassa. Euroopassa suurin käyttäjä on liike-elämä, ja saksankielisessä Euroopassa sitä on hyödynnetty erityisesti johtamisessa.
Ståhlbergin mukaan työpaikoilla motivaatiotekijöiden tiedostaminen voi avata monia lukkoja ja toisaalta helpottaa ihmisten suuntaamista vaikkapa hänelle sopiviin tehtäviin.
– Jos työntekijä on vaikka hyvin kilpailuhenkinen, on hyvä, jos hän pääsee työssäänkin paitsi kilpailemaan, myös haastamaan ja voittamaan. Tämä antaa ihmiselle luvan olla sellainen kuin hän on, Ståhlberg toteaa.
Tämä antaa ihmiselle luvan olla sellainen kuin hän on
Leena Ståhlberg
Ståhlbergin mukaan motivaatiotestaus lisää paitsi itseymmärrystä, myös ymmärrystä muista.
– Moni on sanonut profiilinsa saamisen jälkeen, että ymmärtää nyt paremmin puolisoa tai työkaveria. Se, mikä on jollekulle tärkeää, ei välttämättä ole sitä toiselle.
Vastaa luotettavuudessa muita persoonallisuustestejä
Mayorin mukaan motivaatiotestaus voidaan nähdä eräänlaisena jatkumona perinteisille persoonallisuustesteille.
– RMP-testaus luokitellaan persoonallisuustesteihin, ja sitä se vastaa myös luotettavuudessa. Toki testi on vielä verrattain uusi, ja siitä olisi hyvä saada myös lisätutkimusta, Mayor myöntää.
Suomessa testausten määrän kasvu on ollut nopeaa. Testi rantautui tänne vuonna 2012, ja viime vuonna niitä tehtiin jo tuhat.
Oman motivaatioprofiilinsa näkemisen Mayor kertoo avanneen hänen silmänsä. Tuolloin he asuivat vielä ulkomailla, ja Mayor oli eri alan töissä.
– Työpaikallani oli tilanne, jossa kaikki hankkeet olivat jäissä, enkä päässyt toteuttamaan itselleni tärkeitä tarpeita. Tämä aiheutti minulle kahden kuukauden burnout-loman, jonka jälkeen muutimme muun muassa Suomeen ja tein täyskäännöksen urallani.