Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) isä Göran Stubb, 81, oli nostamassa HIFK:ta Suomen jääkiekkoilun huipulle 1960-luvulla.
Tuolloin syntyi myös Alexander-poika.
- Hän lopetti jääkiekkoilun 14-vuotiaana, enkä usko, että hänellä olisi ollut huipulle mahdollisuuksia. Hänestä ei olisi ollut liigapelaajaksi. Hän oli toki Helsingissä oman ikäluokkansa eliittiä, mutta on hyvä, että Alexander Stubbista ei tullut jääkiekkoilijaa. Hän on tehnyt hyvän uran toisella saralla ja on edennyt aina pääministeriksi asti. Nyt olemme tehneet sellaisen työnjaon, että minä en puutu politiikkaan ja Alexander ei puutu jääkiekkoon.
Jääkiekon jälkeen Alexander siirtyi golfiin.
- Jääkiekko oli kuitenkin hänellekin hyvä kasvattaja, koska siinä nuoret nassikat oppivat kunnioittamaan valmentajia ja opettajia. He oppivat myös kunnioittamaan aikoja, sillä jäävuorot ovat niin kalliita, että niistä ei sovi myöhästyä.
”Väitän, että se on HIFK:n jääkiekkohistorian tärkein voitto”
Kun Göran Stubb aloitti HIFK:n johdossa, helsinkiläisellä jääkiekkoilulla ei pyyhkinyt hyvin: Helsingin jäähalli avattiin lokakuun alussa 1966, mutta ainuttakaan helsinkiläistä joukkuetta ei pelannut jääkiekon SM-sarjassa.
Vuotta myöhemmin HIFK voitti suomensarjan uusintaottelussa Töölön Vesan maalein 4-2 ja nousi mestaruussarjaan.
- Silloin ratkaistiin Helsingin herruus moneksi vuodeksi eteenpäin, ja väitän, että se on HIFK:n jääkiekkohistorian tärkein voitto. Mestaruussarjaan siirtynyt joukkue sai opiskelijoista, kuten Juha Rantasilasta, kuin ilmaiseksi kovia vahvistuksia. Nousun jälkeen HIFK on myös saanut olla kukkona tunkiolla monta vuotta.
Noususta alkoikin HIFK:n menestystarina, ja Stubbin johdolla seura nappasi kolme Suomen mestaruutta, joista ensimmäinen tuli helmikuussa 1969.
Mestaruudessa yksi ratkaiseva tekijä oli se, kun Stubb puhui seuraan pelaajavalmentajaksi NHL-tähden Carl Brewerin. Hän loi seuraan fyysisen pelitavan.
- Saimme sen ajan maailman parhaimman puolustajan vuodeksi. Minulla oli säkää, kun tapasin hänet Wienin MM-kisoissa (1967) ja sovin hänen kanssaan, että hän tulee käymään meillä. Onneksi hän jäi myös pelaamaan yhdeksi kaudeksi.
Stubb nostaa esiin myös omia lupaavia nuoria, jotka nousivat suuriin saappaisiin.
- Heikki Järnin kanssa rakensin yhdessä joukkuetta.
Se kantoi hedelmää myös vuonna 1970, kun HIFK voitti toisen mestaruuden peräkkäin.
Mestaruus oli lähellä myös vuonna 1971, ja HIFK johti sarjaa jo kuudella pisteellä. Kolmas peräkkäinen mestaruus kuitenkin kariutui heikkoon loppukauteen, ja HIFK:n oli tyytyminen pronssimitaliin.
- Hävisimme seitsemän ottelua peräkkäin, ja en vieläkään tiedä, miksi siinä kävi niin. Paattimme ei vain kääntynyt.
Kolmannen mestaruutensa HIFK otti vuonna 1974.
”Tapparan Patrik Laine on saatava kuriin”
Tänä keväänä HIFK jahtaa jo kahdeksatta SM-kultaansa, kun se kohtaa finaalisarjassa Tampereen Tapparan.
Stubb sanoo, että mestaria on lähes mahdoton veikata, koska kullasta kamppailee kaksi niin tasaista joukkuetta.
- Veikkaan kuitenkin, että HIFK vie mestaruuden voitoin 4-3. Tapparan Patrik Laine on saatava kuriin, sillä hän ampuu äärettömän kovaa, nopeasti ja yllättävästi.
Stubb: SM-liigaan ja Mestikseen kahdeksan joukkueen karsintasarja
Stubb ihmettelee suureen ääneen, kun SM-liigaa haukutaan julkisesti lähes joka vuosi.
Jääkiekkoliiton toimitusjohtajanakin työskennellyt Stubb huomauttaa, että vuosittain liigasta nousee esiin uusia tähtiä. Hän mainitsee esimerkkeinä Patrik Laineen, Jesse Puljujärven ja Sebastian Ahon.
- SM-liiga on hyvä ammattilaissarja, mutta sen joukkuemäärää voisi laskea kahteentoista. Mielestäni SM-liigassa ja Mestiksessä pitäisi olla kaksitoista joukkuetta. SM-liigan neljä huonointa ja Mestiksen neljä parasta joukkuetta pelaisivat sitten karsintasarjan noususta. Ymmärrän kuitenkin, että osakeyhtiössä omistajat päättävät, Stubb sanoo.
”Meillä Suomessa ei aina ymmärretä, kuinka korkealla olemme kansainvälisessä jääkiekkoilussa”
Stubb on pitkään toiminut NHL:n Euroopan toimiston johtajana, ja hän on ahertanut myös kykyjenetsijänä.
- Niin kauan jatkan, kun terveyteni kestää. Tämä on minulle työ ja harrastus, Stubb sanoo.
Hän on ilolla seurannut etenkin suomalaisten nuorten maajoukkueiden saavutuksia maailmalla.
- Meillä Suomessa ei aina ymmärretä, kuinka korkealla olemme kansainvälisessä jääkiekkoilussa. Mutta esimerkiksi Pohjois-Amerikassa aina ihmetellään, kuinka 5,5 miljoonan asukkaan maa on lähes aina mukana, kun eri MM-turnauksissa pelataan mitaleista. Olen kertonut, että se johtuu siitä, kun meillä jääkiekosta on tullut ykköslaji. Esimerkiksi saksalainen nuori poika valitsee ennen jääkiekkoa jalkapallon ja käsipallon, kun Suomessa poika valitsee ensin jääkiekon ja miettii vasta sitten muita vaihtoehtoja, Stubb muotoilee.
Hän toivoo, että kaikki Suomen maajoukkueet saisivat myös jatkossa työrauhan seuroilta, että niillä on yhä mahdollisuus menestyä.
Se on tärkeää, sillä uusia lupaavia nuoria on nousemassa. Heistä Stubb mainitsee Linus Nymanin, Aleksi Heponiemen ja Eemeli Räsäsen.
- Heitä kannattaa seurata, sillä heistä saattaa olla vielä paljon iloa suomalaiselle jääkiekkoilulle.