Keväisessä Aurajoessa on virrannut melkoisesti vettä sen jälkeen, kun TPS-pakki Petteri Lehto lähti lopullisesti maailmalle. Jo pelivuosina oman huoneen seinää oli koristanut nousuun lähtevän lentokoneen kuva, maailmalle teki nuorukaisen mieli.
- Meillä oli sponsoriyhteistyötä laivayhtiön kanssa ja säännöllisesti hyödynsin niitäkin lippuja. Tukholmassa pääsi kokemaan ulkomaan tunnelman, Lehto kuvaa reissujaan.
Tukholman risteilyt olivat kuin pakomatkoja 1980-luvun kiekko-Suomesta. Aktiivipelaamisen päätyttyä Lehto elätti perhettään kiekkotoimittajana, mutta vähitellen toimenkuva kääntyi enemmän ja enemmän pelaaja-agentin työksi. Kuinka sattuikaan, haaveet valmennuksesta toteutuivat nekin, Petteri Lehto kuvaa kiekkotaustaisen pelaaja-agentin tehtävää myös yksilövalmentajan tehtäväksi.
- Ilman muuta meillä on paljon annettavaa. Me voitaisiin yhtä hyvin olla valmentajia, meillä on tietomäärää. Meillä ei ole ammattitaitoa, sellaista vastaavaa kuin valmentajilla, että voitaisiin hoitaa joukkuetta mutta kyllä minä tiedän ihan yhtä hyvin, miten laukaus lähtee, mitä kaikki nyanssit merkitsevät. Me olemme yksilövalmentajia, Lehto kertoo.
- Nautinnollisin osa työstä on se nuorten pelaajien kanssa jääkiekosta puhuminen, uran kehityksen seuraaminen, Lehto jatkaa.
Lehto asustaa suurimman osan vuodestaan edelleen Ottawassa mutta Turkuun hän suuntaa vuosittain usean kuukauden ajaksi. Takavuosien kiekkotähti saa kulkea Turun kaduilla rauhassa, harva tunnistaa miestä.
- Ei tunnisteta, missään muualla kuin jäähallilla. Kadulla… siitä on paljon aikaa kun kukaan on tunnistanut, Lehto naurahtaa.
Varausmaailma pysynyt ennallaan
Eilisen tapahtumia ei ole sekään, kun Lehto sainasi Aki-Petteri Bergin NHL-uralleen. Turkulaisnuoren jälkeen ykköskierroksen varauksia on juhlittu säännöllisesti. Mistä ykkösvaraukset kertovat?
- Onnesta eniten… Lehto kiertelee.
- Mutta jos esimerkiksi Patrikista puhutaan, minuun otettiin yhteyttä, mikä on hyvin mielenkiintoista, se ei ole normaalia tänä päivänä.
Lehto kertaa yhteistyön alkamista tamperelaisnuoren kanssa. Kolme vuotta sitten, kun Laine täytti 15 vuotta, agentin puhelin soi.
- Patrikin äiti soitti. Ilman muuta olin merkannut hänet jo ajatuksissani, Youtubessa oli jo hänestä video. Hän olisi ollut soittolistallani, mutta äiti ehti ennen. Mikäs siinä, suunnattoman lahjakas kaveri, kaikki varmaan haluaisivat hänet asiakkaakseen, Lehto kertaa.
Patrik Laineen kohdalla monelta ovat loppuneet ylisanat, toki kriittisimmät mielipiteet pitävät nuorukaista ylimielisenä leijujana. Elämä opettaa, agentti muistuttaa, että Lainekin on jo oppia saanut. Laine sai kosolti negatiivista julkisuutta toissasyksyn junnuturnauksen jälkeen. Episodiin palataan säännöllisesti mediassa, eikä tapaus jäänyt scouteiltakaan huomaamatta.
Seuraavan kerran Lehto uskoo Laineen pääsevän kertaamaan nuoren uransa synkeimpiä otsikoita toukokuun lopussa NHL:n testileirillä.
- Hän menee testileirille ja siellä on niitä haastatteluja enemmän. Ihan varmasti he testaavat Patrikia kysymällä tästä asiasta. En usko, että kukaan sinänsä välittää tästä asiasta, monet jopa hieman naureskelevat tälle. NHL on jätkien peli, siellä ei aina toivota, että nämä ovat ihan siloposkisia nämä pojat, koska sitten voi käydä huonosti kaukalossa, Lehto kertoo.
- Asia tulee vastaan aivan varmaan, ne haluavat joskus tökkiä kaveria, jotta nähdään miten hän reagoi. Mutta pitää muistaa, että hän oli ennen sitä tapahtumaa ikäluokkansa paras maalintekijä. Hän on sitä edelleen, Lehto korostaa.
Vaikka maailma ympärillä on muuttunut, jääkiekko Pohjois-Amerikassa on lopulta hyvin samanlaista edelleen, ainakin draft-tilaisuuden näkökulmasta. Pistepörssin kärkinimiä yhdistävät tietyt ominaisuudet, niillä oli merkitystä takavuosien klassikoiden aikaan ja on edelleen.
- Ne ottavat draftissä edelleen taitavimmat pelaajat maailmassa ja mieluummin isokokoiset, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Se on kaksinkamppailulaji pienessä kaukalossa, Lehto kuvaa pohjoisamerikkalaista kiekkoa ja -varausajattelua.
- Aina on draftattu taitoa. Käden ja peliälyn kautta, yhdistävä tekijä on hyvät kädet ja hyvä pelisilmä. Se yhdistää Sedinien ankkaluistelua, Getzlafin valtavaa kokoa, Patrick Kane, pieni kaveri ja äärettömän taitava. Kaikilla on yhteistä, että kädet toimivat ja peliäly toimii.
Ykkösvaraus jää haaveeksi?
Lehdon mukaan Laine on draftin paras pelaaja nykytaidoillaan ja tulevaisuuden näkymillään. Silti ykkösvaraus voi kaikista spekuloinneista huolimatta jäädä haaveeksi, ihan vain siksi, että Laine on laituri.
- Siellä on joukkueita, kenellä Patrik on ykkösenä. Yleensä puhutaan, että otetaan paras mahdollinen pelaaja mutta uskon, että pelipaikalla on merkitystä Austin Matthewsin ja Laineen välillä. Jos seura näkee vähänkin, että kaverit ovat tasoissa, sentteri voittaa yleensä sen kilpailun, koska sentterin merkitys pelille on niin paljon suurempi.
Vappuaattona julkaistava varausjärjestys auttaa pitkälti hahmottamaan, mihin Laine suuntaa. Menipä hän minne tahansa, mielenkiintoa nuorukaisen taitoihin riittää. Agentin hehkutukseen tulee ripaus nostalgiaa ja jopa runollisuutta, kun hän muistelee omia kokemuksiaan erään supertähden rinnalla. Muistot syksyltä 1984 toistuvat nuorta Tappara-pelaajaa seuratessa.
- Laineella on pelisilmää, luistelu tulee koko ajan paremmaksi. 18-vuotiaassa Mario Lemieux´ssa oli paljon samaa, samoja liikkeitä, kiekonkäsittely, harhautukset plus samanlainen supertähden mentaliteetti. Supertähdet ovat hiukan erilaisia ihmisiä kuin me, nämä päättävät tehdä maalin kun muut vain haluavat, Lehto kuvailee.
Oulun tasoitusmaali pienestä kulmasta ja Tampereen toisen finaalin laidan kautta laukominen, Lehto hehkuttaa Laineen ratkaisuja kevään pudotuspeleissä.
- Monikaan ei saisi maalia saati lähtisi yrittämään sellaista laukausta. Mä olen ollut aina vasen pakki, ei aina ymmärräkään noita suorituksia mutta on ne hienoja, Lehto tunnelmoi.