Vaasan yliopiston englannin kielen professori Sirkku Aaltonen tietää, että puhumisen aloittaminen vieraalla kielellä vaatii rohkeutta, mutta on loppujen lopuksi yksinkertaista.
Aaltosen mukaan suomalaisten englanninkielentaito on rautaa, kun on kyse passiivisesta englannista. Englanninkielisiä sanoja bongataan mainoksista, tekstitetyistä elokuvista, sosiaalisesta mediasta – you name it.
– On mahdotonta välttää englantia jo kulkemalla Vaasan keskustan halki, Aaltonen naurahtaa.
Kiroilet liikaa
Moni pystyy kommunikoimaan kirjoitetun tekstin kautta, mutta eri asia on sitten se, että uskaltaa avata suunsa.
Olen joskus joutunut huomauttamaan, että sinulla on ihan täydellinen englanti, mutta kiroilet liikaa.
Sirkku Aaltonen, professori
– On tietysti huomattava, että jos on passiivinen kielitaito valmiina, ei siihen kovin paljon tarvita, että se lähtee tulemaan ulos, Sirkku Aaltonen sanoo.
Yhä useampi yliopisto-opiskelija on viettänyt pitkiäkin aikoja ulkomailla esimerkiksi vaihto-oppilaana niin, että on joutunut puhumaan vierasta kieltä. Näin opittu sanasto on kielenopetuksen vinkkelistä hyvää puhekieltä, mutta yliopistoympäristön kannalta slangia. ”To hell with it” ei sovi joka paikkaan, vaikka tekeekin vastaanottajalle viestin selväksi siitä, että jotain on pielessä.
– Olen joskus joutunut huomauttamaan, että sinulla on ihan täydellinen englanti, mutta kiroilet liikaa.
Erilaisia tapoja ääntää
Aaltosen mukaan suomalainen pyrkii englanninkielen ääntämisessä lähelle sen kirjoitusasua. Toisaalta, ei aitoon brittienglantiin tai amerikkalaiseen ääntämykseen aina ole tarvettakaan. Keskustelukumppanin englannin ääntämys esimerkiksi työkeikalla Espanjassa eroaa varmasti natiivista puheesta. Ääntämykseen tottuminen vie aikansa.
Sirkku Aaltonen toivoisi yliopistojen kieltenopetukseen erilaisten englantien integroimista.
– Joskus törmää asenteeseen, että pitää olla natiiveja puhumassa englantia. Se on oikeastaan haitta, sillä oikeassa elämässä olet harvoin natiivien kanssa tekemisissä.
– Venäläinen puhuu englantia eri tavalla kuin kiinalainen.
Aina ei englannillakaan pärjää
Sirkku Aaltonen kertoo opastaneensa opiskelijoitaan siitä, että puhua voi millaista kieltä tahansa, kunhan tietää, mitä tekee. Sen ymmärtäminen, millaista englantia missäkin tilanteissa voi puhua, on tärkeää.
– Niin sanottu rallienglanti on paikallaan jossain tilanteessa, mutta työtä hakiessa en suosittele sitä, jos yhtenä tärkeänä asiana on kielellä toimiminen.
Toisaalta, on ihan yhtä tärkeätä varautua siihen, että maailmasta löytyy sellaisiakin kolkkia, joissa englannintaitokaan ei auta.
– Englannilla ei todellakaan pärjää kaikkialla maailmassa. Tarvittaisiin ehkä enemmän näkemystä siitä, että yhtäkkiä voi tulla maahan, jossa kukaan ei ymmärrä sitä ja englanti ei onnistu.