Ruotsalainen Cecilia Malmström sai marraskuussa 2014 hoitaakseen vaikean EU:n kauppakomissaarin salkun.
Neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksesta TTIP:stä oli aloitettu kesällä 2013, tiukasti suljettujen ovien takana. Se vähä, mikä tihkui ulos, pelotti ja raivostutti eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä ja asiantuntijoita.
Transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden TTIP:n sanotaan olevan taloushistorian suurin vapaakauppasopimus.
Arvio on, että se kattaisi noin 50 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. EU:n mukaan kaupanesteitä poistava TTIP toisi jäsenmaille niiden kipeästi kaipaamia euroja ja saisi myös Euroopan mataavan talouden kasvuun.
On perjantaiaamu Euroopan komission Suomen edustustossa Helsingin Kampissa. Matalakattoiseen neuvotteluhuoneeseen on juuri astunut hennon vaaleanpunaiseen jakkuun pukeutunut, ystävällisesti hymyilevä kauppakomissaari Cecilia Malmström.
– Täällä on kahvia teillekin, oletteko varmoja ettette ota, Cecilia Malmström kysyy ja toteaa, liki virnistäen juovansa itse kahvia koko valveillaolonsa ajan.
– Ystäväni on pappi, hän vasta juokin kahvia. Se papeilla ja poliitikoilla on yhteistä, Malmström hymähtää.
Tämä mutkattoman oloinen ruotsalainenko ajaa Euroopan maita kohti ahneita, mahdollisesti riidanhaluisia yhdysvaltalaisten sijoittajia?
Malmström luonnollisesti puolustaa EU:n investointisopimukseen kritiikin jälkeen tekemiä muutoksia. Hän myös korostaa, että esimerkiksi EU:n ehdotus uudesta, investointiriitoja ratkovasta kauppatuomioistuimesta on sen jäsenmaiden toive.
– Jos riitoja tulee, haluamme hoitaa ne näin, Malmström kuvailee ja huomauttaa, että vanhasta riitojen ratkaisumallista käydään keskustelua Yhdysvalloissakin.
Se, että investointiriitojen ratkaisemisen mallista käydään keskustelua, on ainakin Euroopan osalta lievä arvio. Osa eurooppalaisista toki suhtautuu vapaakauppasopimukseen myötämielisemmin, mutta saksalaisen Bertelsmann-säätiön tuoreen selvityksen mukaan TTIP:n suosio Saksassa heikkenee.
Saman selvityksen mukaan myös yhdysvaltalaiset suhtautuvat TTIP:n yhä nihkeämmin.
Jos riitoja tulee, haluamme hoitaa ne näin.
Voi hyvällä syyllä sanoa, että Malmström sai belgialaiselta edeltäjältään Karel De Guchtilta epäreilun perinnön. Useampi lähde sanoo Malmströmin hoitavan kauppakomissaarin painavaa salkkua paremmin kuin verosotkuissa ryvettynyt De Gucht.
Ei sillä, etteikö TTIP:n kohtaama kritiikki olisi monin osin aiheellista. Mutta Cecilia Malmström on ainakin kuunnellut kritiikkiä, sen moni TTIP:tä vastustavakin myöntää.
– Miksei kukaan kysy mitään vaikka Meksikon, Japanin tai Vietnamin kanssa tehtävistä sopimuksista? Miksi vain Yhdysvaltojen kanssa käytävät neuvottelut kiinnostavat, Malmström kysyy ja on hetken hiljaa, kuin vastausta odottaen.
Vaikuttaa siltä, että asetelma ärsyttää aidosti rennonoloista komissaaria.
Kenties komissaari Malmströmilla ja hänen pappiystävällään on muutakin yhteistä kuin jatkuva kahvinjuominen. TTIP-sopimukseen liittyy argumentoidun kritiikin lisäksi vääräksi todistettuja pelkoja, joita Malmström yrittää tyynnytellä.
Aina se ei kuitenkaan onnistu.
Aalto-yliopiston Töölön kampuksella perjantaina järjestetty keskustelu keskeytyy TTIP:n vastustajien lauluun. Musikaali Les Misérablesista lainattu sävelmä kehottaa nousemaan barrikadeille ja liittymään taisteluun.
– Voi kunpa he olisivat esittäneet kysymyksiä, Malmström huokaa tilaisuuden jälkeen.
Ja on Malmströmillä itselläänkin kritisoitavaa.
– En tiedä kuka sanoi sen ensin, mutta TTIP ei ole taloudellinen Nato. Sopimus on merkittävä, mutta vertaaminen Natoon antaa aivan väärän mielikuvan.
Malmström myöntää auliisti, ettei EU ole läheskään aina eikä läheskään kaikesta yhtä mieltä Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat on kuitenkin EU:n tärkein kauppakumppani, mikä selvästikin perustelee Malmströmille TTIP:n tärkeyden.
Vankimmin TTIP:tä puolustavat korostavat mielellään sopimuksen geopoliittista merkitystä.
Kysymykseen TTIP:n geopoliittisesta merkityksestä Malmström vastaa kysymyksellä.
– Mitä maailma ajattelee, jos emme onnistu? Saamme sopimuksen aikaan muiden, mutta emme kaikkein tärkeimmän kauppakumppanimme kanssa?
Malmström katsoo tiukasti tummasankaisten silmälasiensa läpi ja painottaa, että TTIP:n viimeinen kirjain korostaa kumppanuutta [partnership].
– Tavoitteenamme on luoda linjoja, joita muut seuraisivat.
En tiedä kuka sanoi sen ensin, mutta TTIP ei ole taloudellinen Nato.
Malmströmin työympyröissä tavanneet kuvailevat hänen olevan yksi harvoista komissaareista, joista ei kuule kritiikkiä.
Tätä selittää osin se, ettei asemaansa poliittisin ansioin kivunneen, toista kautta komissaarina olevan Malmströmin tarvitse kolistella komission ovenkarmeja. Osin selitys on se, että mutkaton ja asiansa osaava Malmström on Alde-komissaari, ja liberaalidemokraattinen Alde on pienempi parlamenttiryhmä.
Ja vaikkei häntä kritisoida komission käytävillä, on Malmström "paksunahkainen" ja "systeemin kasvatti", joka hallitsee muitakin kuin omalle tontilleen kuuluvia kysymyksiä. TTIP:n kohtaamaan kritiikkiin hänen arvioidaan vastanneen alkujärkytyksen jälkeen hienosti.
Aalto-yliopiston tilaisuuden jälkeen Malmströmin tehtävänä on vakuuttaa eduskunnan suuren valiokunnan jäsenet TTIP-neuvotteluiden etenemisestä. Vietettyään Helsingissä alle 24 tuntia, palaa Malmström iltapäivän lennolla kotiinsa Brysseliin.
Ympäri Eurooppaa suihkiva komissaari ei kuitenkaan ehdi pysähtyä pitkäksi aikaa, sillä sunnuntaina hänen on oltava Saksassa.
Suunnitelma A on saada sopimus aikaiseksi tämän vuoden aikana.
Kun Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama tapaavat sunnuntaina Saksan Hannoverissa, saa Euroopan unionin kauppakomissaari Cecilia Malmström tyytyä seuraamaan tapaamista sivusta.
Edes se, että neuvottelee taloushistorian suurimmaksi vapaakauppasopimukseksi kutsutusta TTIP:stä, ei siis takaa tapaamista maailman mahtavimmaksi kutsutun miehen kanssa.
Asetelma kertoo Yhdysvaltojen ja EU:n hieromasta vapaakauppasopimuksesta jotain sellaista, mikä tuntuu usein unohtuvan. TTIP ei ole vain komission saati Yhdysvaltojen projekti, vaan eurooppalaisten valtionjohtajien, erityisesti rautarouva Merkelin haluama sopimus.
Obaman sijaan Malmström tapaa Hannoverissa hänen neuvonantajansa Michael Fromanin, kuten monta kertaa aiemminkin. Jos Malmström on paksunahkainen, voinee Yhdysvaltojen neuvotteluita vetävää Fromania kutsua optimistiksi.
Froman heitti syksyllä 2012, että EU:n ja Yhdysvaltojen tulevat vapaakauppaneuvottelut sujuvat yhdellä tankillisella bensaa. Ilmeisesti bensiini ole loppunut vieläkään.
Ei, vaikka sitä luulisi kuluneen litrakaupalla TTIP:n puolesta lobbaavien ja sitä vastustavien liekkeihin.
Kevyempään versioon TTIP:stä jäsenmaat tuskin edes suostuisivat.
TTIP-neuvotteluiden sanotaan olevan nyt noin puolivälissä, mutta useampi iso kysymys on ratkaisematta. Maanantaina New Yorkissa alkava neuvottelukierros on järjestyksessään kolmastoista.
– Suunnitelma A on saada sopimus aikaiseksi tämän vuoden aikana. Työskentelemme koko ajan saadaksemme sopimuksen kasaan.
Varsinainen työ tehdään neuvottelukierrosten välissä. Ja Malmström myöntää, että työtä on jäljellä paljon.
– Tapaamme liki joka viikko, puhumme puhelimessa, pidämme videokonferensseja... Teemme parhaamme, saa nähdä.
Siihen, että TTIP:stä muokattaisiin kevyempi malli, EU ei Malmströmin mukaan ole valmis. Aika on ajanut kevyemmän, vähemmän kaupan esteitä ja sääntelyä purkavan mallin ohi.
Vaikka EU ei tule saamaan neuvotteluissa läpi kaikkea haluamaansa – "kyseessä on neuvottelu" Malmström huomauttaa – on EU:n tavoite kevyttä sopimusta kunnianhimoisempi.
– Kevyempään versioon TTIP:stä jäsenmaat tuskin edes suostuisivat, kauppakomissaari toteaa tiukasti.
– Yritämme tehdä jotain merkittävää. Se ei ole helppoa. Jos se olisi, olisimme tehneet sen jo aikaa sitten.
Haastattelu on ohi ja kiireisen kauppakomissaarin katse kääntyy aamupalalautaseen, jolla on mansikoita ja vesimelonia.
– Näitä ei Suomessa tai Ruotsissa olisi ilman kauppasopimuksia, Malmström toteaa, ja virnistää tällä kertaa varmasti.