Moni meistä on ollut kosketuksissa glyfosaatin kanssa. Osa on ruiskuttanut sitä omalle pihalleen tietoisesti tai tietämättään. Glyfosaattia sisältävät useat rikkaruohon torjunta-aineet, joita saa ostaa vapaasti kauppojen hyllyiltä. Sitä käytetään myös maanviljelyksessä yleisesti, etenkin suorakylvö-menetelmälle se on tärkeä.
Glyfosaatin käyttölupa raukeaa kesällä 2016 ja viime syksystä asti sen käytöstä on keskusteltu vilkkaasti. Huhtikuun toisella viikolla siitä keskusteltiin Euroopan parlamentissa ja parlamentti asettui huomattavasti tiukemmalle kannalle kuin komission esitys jatkoluvasta on.
Kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö IARC totesi viime vuonna glyfosaatin ”todennäköisesti aiheuttavan syöpää”. Lisäksi sitä pidetään hormonihäiritsijänä eli sillä olisi vaikutusta ihmisen hormonitoimintaan. Suomen olosuhteissa ongelmallista on, ettei glyfosaatin vaikutuksia ole tutkittu laajemmin pohjoisilla viljelyalueilla. On esitetty epäilyjä, ettei se hajoa pohjoisen viileässä luonnossa samalla tavalla kuin lämpimillä alueilla.
– Tarvitaan selvityksiä, ja nimenomaan puolueettomia selvityksiä. Tässä puhutaan isossa mitassa kansanterveydestä, ei sen pienemmästä asiasta. Sitähän käytetään laajasti ruuantuotannossa, sekä puistoissa ja puutarhoissa, joissa myös lapset leikkivät, muistuttaa europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.).
Salaiset tutkimukset
Kaikkein keskeisin ongelma on se, että glyfosaattiin liittyviä tutkimuksia ei ole julkaistu. Suurin osa niistä on salaisia – koska ne ovat teollisuuden itsensä toteuttamia ja suojassa yrityssalaisuuksina. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n on toivottu vaativan tutkimustuloksia julkisiksi. Sitä ei ole kuitenkaan toistaiseksi tapahtunut.
Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) kertoo pyytäneensä komission hallussa olevia glyfosaattitutkimuksia, mutta niitä ei ole hänelle toimitettu vedoten siihen, että aineistoa on ”miljoona sivua”.
– Uskon, että komissiolla alkaa olla halua laajempaan näkyvyyteen, koska muuten tätä asiaa ei voida ratkaista. Tutkimusten laatijat eivät voi sanella sitä, että ovatko nämä julkisia. Elintarviketurvallisuusviraston on tehtävä päätös, että voitaisiin avata tätä vaaralliseksi epäiltyjen aineiden tutkimustietoa. Se voisi olla edellytys sille, että tehdään viisaita päätöksiä, pohtii Hautala.
Miksi glyfosaattia ei kielletä?
Jos on olemassa vahva epäily, että glyfosaatti on terveydelle haitallinen, miksei sitä siis kielletä? Asia ei ole ihan yksinkertainen. Jos maataloudessa halutaan tai joudutaan käyttämään kemiallista torjuntaa, täysin vastaavaa ja korvaavaa ainetta ei tällä hetkellä ole.
– Se on tärkeä esimerkiksi juolavehnän torjuntaan. Suorakylvölle sen kieltäminen toisi alkuvaiheessa eniten ongelmia, kertoo Pro Agria Etelä-Pohjanmaan erityisasiantuntija, kasvintuotantoagrologi Pekka Tuomisto.
Toki muitakin torjuntakeinoja on. Maatilat käyttävät tälläkin hetkellä rinnakkain useita menetelmiä: mekaanista, biologista ja kemiallista torjuntaa. Myös viljelykierrolla ja esikasvien avulla saadaan aikaan hyviä tuloksia. Niihin perustuu esimerkiksi luomu-tuotanto. Sitä paitsi tälläkin hetkellä glyfosaatin käyttöön liittyy rajoituksia. Esimerkiksi ennen sadonkorjuuta ainetta ei peltoon saa laittaa.
– Onhan sen käyttö vähentynyt pikku hiljaa. Käyttömäärät ovat tarkentuneet ja viljelytekniikat kehittyneet. Viljelijät ovat vastuullisia ja käyttävät kemiallista torjuntaa tarpeen mukaan, sanoo Tuomisto.
Kielto amatööreille?
Suurin osa suomalaisista europarlamentaarikoista jatkaisi glyfosaatin ammattikäyttöä, mutta kieltäisi tai rajoittaisi sitä amatööreiltä. Tätä mieltä on mm. EU:n ympäristövaliokunnassa istuva Nils Thorvalds (rkp).
– Ihmiset ostavat sitä vapaasti kaupasta ja käyttävät ymmärtämättä mitä siinä on. Purkissa lukee, että käytä hanskoja ja ole varovainen ja plaa plaa plaa. Mutta siitä on tullut yleinen kesäkukkien tappoaine, ja sitä käytetään tolkuttomasti. Sillä voi olla monenlaisia vaikutuksia ja määrät yhtäkkiä suuria.
– Nyt pitäisi tutkia ja seurata. Jos se osoittautuu, että se on karsinogeeninen, silloin komissiolla on oltava järkeä kieltää sen käyttö jollain ylimenoajalla, jotta olisi aikaa kehittää uusi vastaava torjunta-aine, sanoo Thorvalds.
Päätöksiä toukokuussa
Europarlamentti käsitteli glyfosaatin jatkolupaa huhtikuun toisella viikolla Strasbourgin istunnossa. Monen äänestyksen jälkeen se päätyi tiukempiin kriteereihin kuin komissio. Parlamentti antaisi jatkoluvan vain seitsemäksi vuodeksi, kun komissio esittää 15 vuotta. Lisäksi parlamentti kieltäisi glyfosaatin käytön amatööreiltä, kuten esimerkiksi tavallisesta puutarhanhoidosta. Parlamentti ei kuitenkaan asiaa päätä, vaan päätöksen tekevät jäsenvaltiot, mikäli pääsevät sopuun. Muussa tapauksessa asian päättää komissio. Päätöstä odotetaan toukokuun aikana.
– On vaikea ennakoida, mutta julkinen keskustelu esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Belgiassa on ollut niin rankkaa, että en ainakaan suoraan usko, että komission esittämää 15 vuoden jatkoaikaa tulee, arvioi Hautala.
Jatkolupa siis glyfosaatille on tulossa, mutta toivon mukaan myös tutkimustyö jatkuu ja tutkimukset myös julkaistaan. Näin toivoo myös Euroopan parlamentti.
– Ihmisten terveys ei saa ikinä olla sellaista, joka altistetaan suuryhtiöiden edulle. Kyllähän tässä liikkuu myös miljardirahat. Lobbaus on vahvaa ja voimakasta puolin ja toisin. Mutta onneksi myös kansanterveyspuolikin on herännyt, sanoo Merja Kyllönen.