Kesän lähestyessä monella on mielessä laihduttaminen. Sen sijaan harva lehti tarjoaa keväällä keinoja toimivampaan ja terveempään kehoon.
Yksi tapa katsastaa keho on tehdä sille yksinkertainen liikkuvuustesti. Yksi sellainen on toiminnallista liikkuvuutta mittaava functional movement screen. Testi kestää 5-10 minuuttia ja sen tekemiseen vaaditaan menetelmän tuntevan fysioterapeutin lisäksi muovista kakkosnelosta muistuttava esine. Testi antaa arvion liikekyvystä, eli esimerkiksi liikkuvatko nivelet tarpeeksi ja pystyvätkö lihakset hallitsemaan liikettä ja onko keho tasapainossa.
Esimerkiksi takareisien liikkuvuutta mitataan siten, että mennään ensin makaamaan selälleen ja laitetaan jalat suoraksi. Tästä nostetaan jalka suorana vuorotellen kohti kattoa ilman, että polvi koukistuu.
– Oikea jalka nousee selvästi paremmin kuin vasen jalka. Toispuoleisuus on yleensä iso riskitekijä, joka voi aiheuttaa loukkaantumisia, fysioterapeutti Jari Tapio Kehonhuoltamo Fixit:stä Rovaniemeltä sanoo, kun teen liikkuvuustestiä.
Testissä seitsemän liikettä
Testissä tehdään myös etunojapunnerruksia, jotka eivät ole ihan tavanomaisia. Lähtöasennossa maataan vatsallaan ja jalat ovat suorana yhdessä. Otsa laitetaan lattiaan. Kämmenet asetetaan hartioiden leveydellä pituussuunnassa ja peukalot ovat otsan kohdalla. Ensin nostetaan polvet ylös alustasta, kyynärpäät laitetaan kohti kattoa ja lähdetään punnertamaan kädet suoriksi. Liike on huomattavasti raskaampi kuin perinteinen etunojapunnerrus ja se mittaa Tapion mukaan keskivartalon kykyä tukea, kun yläraajat tekevät työtä.
Toiminnallista liikkuvuutta mittaavassa testissä on kaikkiaan seitsemän liikettä: kyykky, askellus, askelkyykky, olkapään liikkuvuus, suoran jalan nosto, punnerrus ja kiertoliikkeen vastustaminen. Tapion mukaan testit perustuvat ihmisen luontaisiin liikemalleihin, joihin kaikki liikkeet rakentuvat.
Keho jää usein viimeiseksi
Tapion mukaan jäykkyys ja kivut ovat usein viimeinen hätäsignaali siitä, että keho vaatii huoltoa.
– Keho on usein tärkeysjärjestyksessä valitettavasti viimeisenä. Ja sitten tullaan vastaanotolle, kun ei enää pystytä liikkumaan kivuttomasti.
Toimittajan keho pääsi liikkuvuustestistä eli katsastuksesta läpi, mutta ei ilman korjauskehotusta.
– Takareisissä on kireyksiä ja se voi olla riskitekijä esimerkiksi selkäkivuille. Sitä aletaan työstää hoitopöydällä, ja katsotaan, onko se tavallista lihaskireyttä vai kenties vaikka jotakin iskias-hermo-oiretta, fysioterapeutti sanoo.
Huoltona fysioterapeuttinen hoito
Yksi tapa korjata katsastuksessa paljastuneet puutteet tai muuten saada keholle keväthuolto on fysioterapeuttinen hoito. Tapion suosima menetelmä on englanniksi nimeltään active release technique, joka lyhennetään kirjaimiksi ART.
– Sen tarkoitus on parantaa tässä tapauksessa takareisien venyvyyttä ja liikkuvuutta, koska sieltä sitä puuttuu. Käsittelyssä yhdistyy eräänlainen hieronta ja aktiivinen liike.
Fysioterapeutti kehottaa toimittajan kyljelleen ja laittamaan ylemmän jalan koukkuun. Tapio käsittelee peukalolla takareiden lihakset samalla kun ojennan jalan suoraksi. Vaikka nimi active release technique voi kuulostaa jonkun korvaan kidutusmenetelmä, se ei satu. Jalan nostaminen tuntuu kiristymisen tunteena, mutta varsinaista kipua ei tunnu. Kyse on tällä kertaa tavallisesti lihaskireydestä eikä esimerkiksi iskias-hermon vihottelusta.
No pain no gain?
Tapion mielestä monilla on harhaluulo siitä, että vaivojen parantamiseksi tarvittaisiin kivuliaita hoitoja.
– Emme halua hoitaa kipua kivulla. Se on vanha myytti, kenties tuolta urheiluhieroja-piireistä. On ehkä ajateltu, että kipu olisi avain onneen mutta todellisuudessa kun tuotamme kipua, se kehittää suojarefleksit ja keho alkaa kiristää entistä enemmän. Kipu on ennemminkin haitta kuin hyöty.
Tapio kehuu käsittelytekniikkaansa nopeaksi, sillä tuloksia saa jopa muutamassa minuutissa. Myyntipuhe osoittautuu todeksi, sillä alle kymmenen minuutin käsittelyn jälkeen kireämpi jalka nousee 10-15 astetta enemmän kuin ennen käsittelyä.
– Lisäksi annan sinulle alkulämmittelyyn ohjeita kotiin ja kuntosalille, jotta käsittelyllä aikaansaatu parannus saadaan pidettyä.
Fysioterapeutilla ei siis välttämättä tarvitse käydä kymmentä kertaa ennen kuin vaiva tai kireys hellittävät.
– Useimmille asiakkailleni riittää yhdestä kolmeen hoitokertaa. Kyllä sillä pitää saada vaikutusta ja mielellään jo ensimmäisellä kerralla. Muuten se on ollut ehkä hyödytöntä.