Nerokkahimakse Suomen puolizes Karjalas eläjäksi runonpajattajakse sanotun Simana Sissozen taloi seizou Megrijärven rannal Ilomančis.
Pihas on äijy aigua da elostu nähnytty harmuadu puurakendustu: Simanan perti, Iivanan perti, aittu, mustu kyly, endine tahnut da sarai. Perti on srojittu 1800-luvun allus.
1990-luvun allus Ilomančin kundu lahjoitti Sissolan Muzeivirrastole. Nygöi aloveh on Senuattukiindehistön omistukses. Ilomančin kundu tahtou ostua paikan järilleh ičelleh 5 000 jeuros da lahjoittua sen ielleh suguseurale.
Perustehennu on se, gu Megrijärven Sissola on ainavo jiännyh runonpajattajan taloi. Se on vuitti kanzallistu, kul’tuuruhistouriellistu srojimisperindyö.
”Pärepuudu olemmo jo kyzellyh”
Muzeikäytös pyzyttävän pihapiirin suurin ruado on pärelevon kohendamine. Ezimerkikse pertin levo nygöi on pressun vardoittavannu. Sissozien suguseuran ozanottai Hilkka Sissonen sanou, gu remontu roih kallis.
No sidä EU-dengua Leader-projektaspäi on uskaldettu ihan lujah.
Jorma Sissonen
– No kudakui 70 000 jeuruo se roih vikse maksamah. Se on korgei hindu. Dai roih äijy.
Suguseuran ozanottai Jorma Sissonen sanou, gu ruadoh pakitah EU-rahoitustu.
– No sidä EU-dengua Leader-projektaspäi on uskaldettu ihan lujah, ga siepäi tulou vai 50 procentua. Niilöil dengoil ruammo sen, mih täydyy.
– Päretty pidäy ruveta eččimäh. Pärepuudu olemmo jo kyzellyh. Da sit specialistoi, kuduat tietäh, mi on hyvä pärepuu. Puut sit pidäy kuadua, pilata da sruugata päretty, sanelou Jorma Sissonen.
Veren azettai runonpajattai
Simana Sissonen oli runonpajattai da vie oman aijan suuri mies: sanotah, gu häi oli omistannuh kaksi tilua Ilomančis.
– Häi oli moine suuri da tobju, kuvailou Jorma Sissonen.
Mittuinetahto kanzanjohtavus hänes oli. Erähät sanottih tiedoiniekaksegi.
Hilkka Sissonen
– Mittuinetahto kanzanjohtavus hänes oli. Erähät sanottih tiedoiniekaksegi, da buitegu Simana oli maltanuh azettua veren sego parandua rahvastu eriluaduzis taudilois tiedovoičendan vuoh, jatkau Hilkka Sissonen.
Simana Sissozen pajatetut runot kuulutah uvven Kalevalan tarinoih, ga Elias Lönnrot ei vastavunnuh hänenke omien runokerävömatkoin aigua. Perimytiijon mugah pravoslavnoi Sissonen oli parandannuh kirvehel jalgua lyönnyön mužikan omal hengenväil, toizin sanoin tiedovoijen. Tämä ei olluh mieldy myöte l’uteranskoloile pappiloile.
– Vikse papit suututtih hänen piäle sendäh. Sit konzu Lönnrot meni kyzymäh, kus löydys runonpajattai, eigo ni ozutettu, kerran Simana oli tiedoiniekku, sanelou Jorma Sissonen.
Ilomančin kunnanvaldusto piättäy Sissolan kaupas 9.oraskuudu.
Luve sežo
Viimeisen jäljellä olevan runonlaulajan kotitalon kunnostus on iso urakka