Suomeen saapuu amerikkalaista asekalustoa ennennäkemättömän paljon, kun sotaharjoitukset Yhdysvaltain Euroopan maajoukkojen kanssa alkavat. Vapun jälkeen alkaa maavoimien Arrow 16 -harjoitus, johon osallistuu myös yhdysvaltalaisjoukkoja.
Viime viikolla Venäjän Suhoi 24 -rynnäkkökoneet lensivät useita kertoja lähietäisyydeltä Yhdysvaltain laivaston ohjushävittäjän ohi ja yli Itämerellä. Sotilaallinen jännite Itämeren alueella on ratkaisevasti muuttunut, arvioivat torstain A-talkin vieraat.
– Itämerellä treenataan voimapolitiikkaa. Se on palannut näyttämölle. Kylmän sodankin aikana käytiin dialogia ja sovittiin hyvistä pöytätavoista. Nyt ei noudateta hyviä pöytätapoja ainakaan Itämerellä, Ilkka Kanerva (kok.) sanoo.
– Totta on että Itämeren tilanne on uudella tolalla. Suomelle tulee kysymys, miten me reagoimme. Yritämme yleensä sopeutua vallitseviin olosuhteisiin, sanoo Suomen Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suominen.
– Muutos pitää nähdä suhteessa Ukrainan tapahtumiin. Yhdysvallat lisää harjoitustoimintaa ja se sijoittaa raskasta kalustoa Venäjän lähelle. Venäjä ei tykkää tästä ja se reagoi, Eero Heinäluoma (sd.) sanoo.
– Venäjä hakee uutta vahvempaa roolia Itämerellä ja yhtä lailla Mustallamerellä alueilla, jotka se kokee strategisesti tärkeiksi, arvioi vanhempi tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista.
"Suomen on pidettävä selvä raja siinä, mitä me harjoittelemme"
Tällä viikolla Suomeen on tuotu parisenkymmentä Stryker-miehistönkuljetusvaunua, ja ensi viikolla tulee lisää amerikkalaiskalustoa, kun F-15C-hävittäjät laskeutuvat Rissalaan. Venäjällä taatusti seurataan harjoitusten etenemistä ja Suomessa arvuutellaan Venäjän reaktioita.
Heinäluoman mielestä Suomi ei voi harjoitella Naton artikla 5:n mukaista toimintaa.
– Suomen on pidettävä selvä raja siinä, mitä me harjoittelemme. Emme voi harjoitella Nato-maan puolustusta. Jos me niin tekisimme, heräisi kysymys, mitä me teemme kriisissä. Nämä harjoitukset ovat Yhdysvaltain vastatoimia Ukrainan kriisiin, joilla osoitetaan amerikkalaisten voimaa ja kykyä Venäjän lähellä.
Saaren mukaan Venäjä on pitkäjänteisesti tuonut esiin, ettei se ole tyytyväinen Itämeren nykyiseen turvallisuusarkkitehtuuriin.
– Keskeistä on arvaamattomuus. Sen mitä Venäjä tekee, se tekee tehokkaasti ja nopeasti. Harmaa alue sodan ja rauhan välillä tulee kasvamaan.
Ulkoministeriön Nato-selvitys pureutuu jäsenyyden vaikutuksiin
Jännitystä riittää myös perjantaiksi, kun ulkoministeriö julkaisee uuden selvityksen Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Illan A-talkissa pohdittiin, mikä merkitys sillä on, että Suomi näyttää olevan kiinteässä yhteydessä Natoon olematta kuitenkaan jäsen ja mikä merkitys on Ruotsin kanssa tehtävällä puolustusyhteistyöllä.
– Suomi tekee yhteistyötä sotilasasioissakin moneen suuntaan, yhteistyötä muun muassa Ruotsin kanssa. Perusasia on kuitenkin se, että oma puolustus on oltava kunnossa. Jos me olisimme Natossa, on kysyttävä, mitä politiikkaa me siellä tekisimme. Tähän tuskin yltää tuleva selvityskään. On pidettävä mielessä myös se, että Suomi olisi Naton ja Venäjän välisessä konfliktissa etulinjaa, Heinäluoma painottaa.
– Me jaamme nyt Nato-jäsenyyden riskit kuin olisimme jäseniä, mutta emme saa Nato-jäsenyyden hyötyjä eli artikla 5:n turvatakuita. Pitää myös kysyä, haluaisiko Nato meitä tässä muuttuneessa maailmassa jäseneksi, muistuttaa Suominen.
– Ensisijainen ponnistelujen kohde on yhteistyö Ruotsin kanssa jopa valtiosopimukseen asti. Venäjä tietää, että tällainen yhteistyö ei ole heille uhka, sanoo Kanerva.