FinnBrain -tutkimushanke perustettiin 2010, kun lapsen aivojen kehityksestä etenkin raskauden aikana oli vain vähän tietoa. Tavoitteena on myös selvittää varhaisten kehityskulkujen vaikutus myöhempään terveydentilaan.
Professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta kertoo, että kyseessä on etenevä tutkimusprojekti, jossa lapsia seurataan useiden vuosikymmenien ajan syntymästä alkaen. Kuudetta vuotta jatkuvassa tutkimuksessa on mukana 11 000 henkilöä, jotka edustavat 4 000 perhettä. Viimeiset tutkittavat ovat syntyneet viime joulukuussa. Tutkimus on useita kertoja raskausaikana kartoittanut koko perheen terveyden, hyvinvoinnin ja oireet – sekä isän että äidin.
– Ensimmäiset lapset ovat jo viisivuotiaita. Olemme kovaa vauhtia pyörittelemässä dataa. Yleisellä tasolla näyttäisi olevan niin, että muun muassa äidin raskaudenaikaisella ahdistusoireilla voi olla vaikutuksia siihen millainen temperamentti lapselle kehittyy. Oireet voivat vaikuttaa äidin immuunijärjestelmän toimintaan ja ehkä sitä kautta siirtyä myös osittain lapseen, kertoo professori Karlsson.
Tutkimus on tuottanut myös paljon aivokuvantamisdataa. Sen mukaan näyttää alustavasti siltä, että varsinkin raskaudenaikainen voimakas stressi voi vaikuttaa myös lapsen aivojen kehitykseen.
– Tämä on ehkä vielä alue, josta on vaikea sanoa mitään. Tulokset ovat parhaillaan analysoitavina, muistuttaa Karlssson.
– Efektit eivät ole hirveän isoja ja ehkä näillä tuloksilla ei kauheasti kannata pelotella. Evolutiivinen tausta on, että äiti ikään kuin valmistaa lasta tiettyyn ympäristöön. Jos äiti on hyvin ahdistunut ja pelokas, niin äiti signaloi jo raskauden aikana lapselle, että maailma on vaarallinen paikka ja lapsesta tulee ehkä pelokas ja arka.
Pienet ahdistukset ovat normaaleja
Karlsson rauhoittelee äitejä vaikutusten pysyvyydestä ja pienistä ahdistuksista.
– Olettamukseni on se, että silloin kun ruvetaan puhumaan isoista vaikutuksista tai pysyvistä vaikutuksista lapsiin, niin silloin täytyy olla vakavista oireista kysymys. En usko, että kenenkään raskaana olevan äidin tarvitsee huolestua siitä, että on ahdistunut olo tai huono päivä.
Tutkimus on tuonut jo nyt esiin paljon uutta tietoa. Samantyyppistä tutkimusta on aiemmin tehty vain koe-eläimillä. Tutkimushanketta esiteltiin keskiviikkona Ensi- ja turvakodin vaativan vauvatyön seminaarissa Jyväskylässä.
Seminaarissa professori Hasse Karlsson halusi viestittää vielä päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja äitien kohtelusta.
– Päihteiden käyttö voi olla yksi iso ongelma sikiön suhteen, mutta toinen iso ongelma on stressi. Ehkä meidän terveydenhuolto ja sosiaalitoimi kohtelevat usein aika huonosti päihdeongelmaisia – joko tietoisesti tai tiedostamatta. Ja samalla ehkä lisätään stressioireilua kaiken muun oireilun päälle.
Lapsi vaistoaa äidin tunnekuohut kohdussa
Seminaarissa mukana ollut 18-vuotias äiti Emmi-Helena Kotanen arvioi, että lapsi vaistoaa ja ymmärtää jo kohdussa omalla tavallaan äidin tunnekuohut ja hormonitoiminnat.
– Raskausaikana oli kyllä ex-miehen kanssa välillä vaarallisiakin tilanteita ja ne olivat aika stressaavia. Synnytyksen jälkeen ollaan koko ajan lapsen lähellä ja se on kaikissa tilanteissa mukana. Aina kun me riideltiin ja olin ihan stressaantunut, niin lapsi jotenkin puolustautui uhkaavilta tilanteilta ja sulkeutui pois ja nukkui ja nukkui, miettii nuori äiti poika sylissään.
Hasse Karlssonia ja Emmi-Helena Kotasta haastatteli Terhi Pirilä-Porvali.