Armata-nimellä kulkeva venäläinen panssarimallisto oli ensi kertaa esillä julkisuudessa voitonpäivän paraatissa vuonna 2015. Vuoden mittaan siitä on saatu lisää tietoa, mutta se on tietysti valmistajan antamaa ja sikäli yksipuolisen kehuvaa. Armatan suunnittelijat väittävät tuotteensa olevan 20 vuotta edellä kaikista länsipanssareista.
Armata-vaunuihin kuuluvat mm. T-14-taistelupanssarivaunu, jollaisten tehtävä on taistella toisia panssarivaunuja vastaan, ja T-15-rynnäkköpanssarivaunu, jollaisten tehtävä on kuljettaa jalkaväkeä ja tukea sen taistelua.
Armata-vaunumallit ovat vasta kokeiluvaiheessa. Niistä on tehty muutaman kymmenen kappaleen esisarja.
Uudenlaista suunnittelua
Panssarivaunujen suunnittelu on pitkään ollut toisen maailmansodan aikaisten ratkaisujen jatkokehittelyä. Armatan valmistajan, UralVagonZavodin väite edistyksellisyydestä pätee juuri suunnitteluun. Siinä on lähdetty modulaarisuudesta ja muunneltavuudesta. Eri mallien alusta on sama. Sen päälle kootaan erilaisia varusteluvaihtoehtoja.
Toinen uusi piirre on, että T-14-vaunun torni ja tykki ovat täysin robotisoituja. Siksi tornista on voitu tehdä pienempi. Kolmihenkinen miehistö on sijoitettu vaunun etuosassa olevaan erikoispanssaroituun tilaan.
Miehistö ei ole, toisin kuin tähän asti venäläisvaunuissa, samassa tilassa tykin ammusten kanssa. Se lisää henkiin jäämisen mahdollisuutta, kun vaunu saa torniinsa osuman. Länsimaissa idea on jo käytössä. Miehistö ja ammukset on eroteltu toisistaan mm. amerikkalaisessa Abramsissa.
Panssarintorjunta vaikeutuu
Panssarivaunut on nykyisin, niin idässä kuin lännessä, varustettu panssarin lisäksi niin sanotulla reaktiivisella suojalla. Siinä vaunun ympärille sijoitetut räjähdyspanokset räjähtävät panssarintorjuntaohjuksen tai -ammuksen osuessa niihin ja vievät näiltä suurimman tehon pois ennen kuin ne osuvat itse panssariin. Tällainen on Armatassakin.
Lisäksi T-14 ja T-15 on varustettu Afganit-nimisellä aktiivisella suojajärjestelmällä. Se pyrkii tuhoamaan lähestyvät ammukset ja ohjukset ennen niiden osumista. Aktiviinen suoja on rakennettu myös vaunun katolle, joka on yleensä panssarivaunujen heikoin kohta.
Myös aktiivinen suojajärjestelmä on tuttu länsimaissakin. Sellaisia on kehitetty mm. Israelissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Ohjukset pyritään joko torjumaan ennen osumista tai niiden hakupäitä häiritsemään niin, että ohjukset eivät osu.
Rynnäkkövaunu on vaarallinen
Armata T-15-rynnäkkövaunu on ainakin yhtä hyvin suojattu kuin T-14. Sen on ajateltu vievän jalkaväkiryhmän suojattuna läpi kovastakin vastatulituksesta. T-15:n aseistuksena on 30 mm:n automaattitykki, konekivääri ja panssarintorjuntaohjuksia.
T-15:n tähtäinlaitteisto on hyvin kehittynyt. Valmistajan mukaan sen avulla voidaan tulittaa samaan aikaan kahta maalia. Optinen tutka ja sen hahmontunnistin pystyvät havaitsemaan automaattisesti uhkatekijät, esimerkiksi panssarintorjuntaohjusten laukaisulaitteiden optiset laitteet.
Venäläiseksi kallis
Armata-hanke liittyy Venäjän armeijan uudistusohjelmaan, johon maan johto on luvannut rahojen riittävän pakotteista ja öljytulojen romahtamisesta huolimatta. Talousvaikeudet tosin saattavat hidastaa ohjelmaa.
Venäjän tavoitteena on varustaa panssari- ja moottoroidut jalkaväkiprikaatinsa uudenaikaisella kalustolla. Armata T-15-taistelupanssarivaunuja on tarkoitus hankkia 2 300 kappaletta vuoteen 2020 mennessä. Uusia rynnäkköpanssareita tulisi mahdollisesti ostettavaksi muutama tuhat.
Valmistajan mukaan ensimmäiset sata valmista Armata-vaunua toimitetaan Venäjän armeijalle vuosina 2017-2018.
Onko Venäjällä tähän määrään uusia vaunuja varaa, ja millaisilla hienouksilla ne on varaa varustaa, on tietenkin asia erikseen. Armata on nimittäin kallis vaunu, arviolta 3–5 miljoonaa euroa kappale.
Tähän asti venäläiset vaunut ovat olleet tuntuvasti halvempia ja niitä on tuotettu suuria määriä. Niissä ei ole ollut huipputekniikkaa, eikä miehistön suojaukseen ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin Armatassa.
Saksa kehittää Leopardia
Länsimaisissa Armata on herättänyt kiinnostusta. Samalla on huomautettu, että sen suunnittelulla on riskinsä: automatisoitu torni on riippuvainen siitä, toimiiko tekniikka. Jos se ei toimi, vaunu on aseeton, eikä siinä ole manuaalista "varajärjestelmää".
Armataa ei länsiarvioissa kuitenkaan ole suoralta kädeltä myönnetty paremmaksi kuin lännen parhaita vaunuja. Sellaisia kuten amerikkalainen Abrams ja saksalainen Leopard 2.
Myös Abramsin ja Leopardin kehitystyö jatkuu. Saksa on yhdessä Ranskan kanssa kehittelemässä uutta taistelupanssaria, jonka työnimenä on Leopard 3. Sen projektin sai alulle Ukrainan kriisi, mutta suunnittelijat seurannevat myös, miten Armatan ratkaisut toimivat.
Tekstiä muutettu 11.5. klo 13. Lisätty tietoja vaunun valmistusaikataulusta ja muutamia vertailuja läntiseen panssaritekniikkaan.