Arkkipiispa Kari Mäkinen korostaa kristillisen yhteisön kansainvälisyyttä ja riippumattomuutta valtiosta.
Mäkinen totesi kirkolliskokouksen avajaispuheessaan Turussa maanantaina, että valtionjohto ei johda kirkkoa ja kirkolla on vapaus arvostella myös valtionjohtoa.
Aihe on hänestä ajankohtainen, koska ensi vuonna vietetään kirkon ja kehittymässä olevien kansallisvaltioiden suhteita vahvistaneen reformaation 500-vuotisjuhlia ja samalla Suomen oman valtiollisen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa.
"Kristinusko ei sulje rajoja"
Arkkipiispa Kari Mäkinen nostaa esille, että vaikka luterilainen kirkko on ollut osa kansallisvaltion kehitystä, kristinusko ei jaa ihmisiä kansallisten rajojen perusteella.
Kristinusko ei anna perusteita suojautumiseen Euroopan tai oman maan rajoja sulkemalla.
Arkkipiispa Kari Mäkinen
– Kysymys on noussut pintaan kautta Euroopan uuskansallismielisyyden nousun myötä. Luterilaisten kirkkojen ääni on selkeä ja yhteinen: kristinusko ei anna perusteita suojautumiseen Euroopan tai oman maan rajoja sulkemalla, Mäkinen sanoo.
Mäkisen puhe liittyy hänen aiempiin puheisiinsa, joiden mukaan kirkon tehtävä on puhua muun muassa turvapaikanhakijoiden puolesta riippumatta näiden kansallisuudesta tai uskonnollisesta vakaumuksesta.
"Valtio ei johda kirkkoa"
Mäkinen korostaa, että kirkko ei toimi valtion edunajajana eikä ole osa valtiokoneistoa. Näin ollen kirkolla ei ole velvollisuutta toimia kaikissa tilanteissa valtionjohdon toiveiden lojaalina toteuttajana.
– Valtiojohto ei johda kirkkoa ja kirkolla – muiden uskonnollisten yhteisöjen tavoin – on vapaa, tarvittaessa kriittinenkin toiminnan ja puheen tila yhteiskunnassa, Mäkinen sanoo.
Kirkko on kulkenut pitkän taipaleen reformaation alkutaipaleelta nykypäivään, sillä kirkko toteutti pitkälle viime vuosisadalle saakka valtion toiveita ja oli osa valtiokoneistoa. Edelleen eduskunta hyväksyy kirkkolain muutokset kirkolliskokouksen esityksestä, joten valtion ja kirkon ero ei ole mitenkään selvä.
Kirkolliskokous on koolla Turussa perjantaihin saakka.
