Tuollahan Lauri Kantele istuu auringonpaisteessa. Hämeenlinnan Aurinkorannassa, paossa vaimon suursiivousta ja odottamassa tapaamistamme. 85-vuotiaana on ehtinyt jo monenlaista, esimerkiksi kirjojen kirjoittamista, neljäkymmentä vuotta lääkärinä – ja yhdet euroviisukarsinnat.
"Kultaseni, sinussa ei ole mitään muuta musikaalista kuin sukunimesi", totesi vaimo Lauri Kanteleelle, kun hän kertoi aikeistaan osallistua euroviisukarsintoihin.
– "Helsinki-Casablanca"-kappaleeseen sanat syntyivät tyttäremme matkasta. Hän oli matkaoppaana ja tapasi reissullaan miehen, jonka kanssa elää vielä tänäkin päivänä Casablancassa.
– Kun olin tehnyt sanat, vein ne vaimon katsottavaksi. Hän totesi, että ihan kivat, kunhan et ala säveltämään mitään. Sehän oli minulle kuin käsky ryhtyä sävellyspuuhiin! Yksisormijärjestelmällä pimputin pianolla melodian ja poika lauloi ja soitti kitaraa. Sitten koko hoito c-kasetille ja karsintoihin mukaan. Saatteessa pyysin palauttamaan kasetin takaisin, kertoo Lauri Kantele.
"Arvoisa säveltäjä"
Yllätys odotti muutaman viikon päästä postilaatikossa.
– Kirje alkoi: "Arvoisa säveltäjä". Säveltäjä! Minulle kerrottiin, että olin ollut todellä lähellä päästä mukaan euroviisukarsintoihin, ja tuomaristo oli antanut vain kahta korkeinta arvosanaa, ei yhtään huonompaa. Jälkeenpäin on ollut helppo sanoa, että kyllä minun kappaleella olisi ainakin yksi piste tullut, naurattaa Kantele.
Jälkeenpäin on ollut helppo sanoa, että kyllä minun kappaleella olisi ainakin yksi piste tullut.
Lauri Kantele
On hieman sääli, ettei Lauri Kantele muista tarkkaa vuotta, milloin yritti Euroviisuihin, mutta viisuhistoriamme valossa petrattavaa olisi todennäköisesti ollut.
– Joskus on kysytty, miksi halusin lähettää kappaleen euroviisukarsintaan, mutta olen sitä mieltä, että aina täytyy yrittää. Kokeilin, että pystynkö tekemään jonkinlaista laulua. Kun naapuritkin sanoivat, että lähetä vaan, niin pitihän se katsoa, että pärjääkö se vai ei.
Suruadressit tallessa vastaisuuden varalle
Lauri Kanteleelle on sattunut ja tapahtunut euroviisukarsintojen jälkeenkin. Hän päätyi lehtiotsikoihin (siirryt toiseen palveluun) (ja täällä (siirryt toiseen palveluun)) eittämättä tyylikkäästi. Keväällä Tyrvään Sanomissa oli erikoinen ilmoitus.
– Se oli torstai, kun postissa tuli kaksi surunvalitteluadressia entisiltä naapureiltani. Ajattelin, että jotain on nyt tapahtunut; ehkä väärinkäsitys, huhu tai sekaannus postissa. En tiedä vielä tänäkään päivänä, mistä tämä juttu tuli, enkä ole sitä oikeastaan halunnut sen enempää selvittääkään. Joku voisi vaikka suotta loukkaantua, ja nykyään uskotaan muutenkin liikaa kuulopuheisiin.
– Mutta sitten tuli kova kiire, kun ymmärsin, että Tyrvään Sanomat ilmestyy perjantaina, ja korjausilmoitus pitäisi saada seuraavan päivän lehteen. Jos se viivästyy viikolla, voivat huhut lisääntyä vaikka kuinka paljon. Sanelin sitten samoin tein ilmoituksen, jonka piti olla mahdollisimman lyhyt, selvä ja sisältää lämmintä huumoria, päättää Lauri Kantele.