Kuvataiteilija Jenni Hiltunen on hieman ihmeissään siitä, että hänen taidefilminsä Grind on aiheuttanut niin kovaa keskustelua mediassa.
Videoteoksessa naiset tanssivat miesten feikkisaamenpuvut päällä pikkuhoususillaan ja hytkyttävät takapuolta.
"Ei ole kyse saamelaiskulttuurista"
Jenni Hiltunen sanoo, että Grind on ymmärretty väärin, sillä se on fiktiivinen teos eikä siinä ole kyse saamelaiskulttuurista.
– Arvostan tosi paljon saamelaiskulttuuria ja minä korostan, että tässä ei ole kyse siitä. Se on ikävää, että he ovat nyt loukkaantuneet, Hiltunen sanoo.
– Mä tiedän, että tämä on arka aihe, mutta minun mielestäni tätä pitäisi nyt osata katsoa eri näkökulmasta, Hiltunen sanoo.
Saamelaiset kuvataiteilijat Marja Helander ja Outi Pieski arvostelevat kovin sanoin nykytaiteen museo Kiasmaa siitä, että se on hankkinut Grind-teoksen kokoelmiinsa.
– Ostamalla teoksen Kiasma on osana Kansallisgalleriaa mielestämme symbolisesti siunannut alkuperäiskansojen kulttuurisen hyväksikäytön, Helander ja Pieski kirjoittavat mielipidekirjoituksessaan Saamenpuvun väärinkäyttö koetaan loukkaavana – Kiasmaa tämä ei näytä liikuttavan.
"Toivon ettei tämä keskustelu menisi henkilökohtaiseksi"
Taiteilija Jenni Hiltunen ei halua alkaa selittää vuonna 2011 tehtyä taideteostaan sen tarkemmin.
– Minä toivon, että tämä keskustelu ei menisi henkilökohtaiseksi, kun kyse on sellaisesta ilmiöstä, mitä minä olen yrittänyt tuoda esille. Ja huomioita tästä meidän maailmasta, joka on vinksahtanut. Se on fiktiivinen teos, joka esittää tätä asiaa. Keksitty. Se ei ole mikään dokumentti, Hiltunen sanoo.
Kiasman kokoelmaintendentti Arja Millerin sanoo myös, että videoteos on väärinymmärretty, sillä se ei käsittele saamelaisuutta vaan musiiikkivideokulttuuria ja jamaikalaista tanssia, dancehallia.
– Minusta tuntuu hirveän pahalta, jos ajatellaan, että tämä Jenni Hiltusen teos liittyisi jotenkin Kiasman ajatuksiin saamelaisten asemasta. Tottakai me haluamme puolustaa saamelaisten asemaa ja olemme sitä mieltä, että kaikkia alkuperäiskulttuureja pitäisi kohdella huomattavasti paremmin. Mutta tämä teos ei vain käsittele meidän mielestämme saamelaisuutta. Siinä on omat ansionsa, jonka takia se on hankittu kokoelmiin, Miller sanoo.
Petra Laiti: Meanwhile in Finland
Kiasma-blogi: JENNI HILTUSEN GRIND – TEOKSESTA
Neeta Jääskö 2012: Valkoisuus taiteessa (Vilgesvuohta dáidagis)