Sotilasarvon menettää Suomessa edelleen harva. Vuosittain tapauksia on 20-40. Vielä 1990-luvulla sotilasarvonsa menetti yli sata ihmistä vuosittain. Yleisimpiä syitä sotilasarvon menettämiseen ovat törkeät talous- ja väkivaltarikokset sekä yli kahden vuoden rangaistukset. Vuonna 2012 yleisin syy sotilasarvon menettämiseen oli törkeä kirjanpitorikos. Eniten natsoja lähti Helsingin käräjäoikeudessa.
Puolustusvoimista kerrotaan, että lakia tulisi noudattaa, koska sotilasarvon menettänyt ei ole sovelias sodanajan tehtäviin. Rikoslain mukaan yli kahden vuoden tuomion saaneelta pitäisi viedä sotilasarvo. Lisärangaistuksen käyttö on ollut hyvin vapaata. Syyttäjän ja tuomarin harkinnassa on, halutaanko yli kahden vuoden tuomioon yhdistää myös sotilasarvon menettäminen. Vuonna 2001 tehdyn lakimuutoksen jälkeen alinta eli sotamiehen arvoa ei ole voinut menettää.
Vuonna 1944 rikoslakiin tullut säännös on osa kansallista lakia, eikä esimerkiksi muualla Euroopassa ole samantyylistä käytössä. Sotilasarvon menettämisellä pyritään siihen, etteivät vakavista rikoksista tuomitut pääse tärkeisiin tehtäviin mahdollisena sota-aikana. Käytännössä se tarkoittaa viran menettämistä sotilasorganisaatiossa. Puolustusvoimien Pääesikunnasta kerrotaan, että sotilasarvolla on edelleen merkitystä sotilasorganisaatiossa.
Sotilasarvolla voidaan varmistaa, että ihmisiä voidaan sijoittaa oikein sodan ajan tehtäviin
Vesa Tohkanen
– Sotilasarvolla voidaan varmistaa, että ihmisiä voidaan sijoittaa oikein sodan ajan tehtäviin. Tämä ei ole kunnia- tai palkintoasia, vaan olennainen osa ja asema sotilasorganisaatiossa ja sen johtamisessa, kertoo everstiluutnantti, toimialajohtaja Vesa Tohkanen Puolustusvoimien Pääesikunnasta.
Sotilasarvon palauttamista haetaan erittäin harvoin
Pääesikunnassa ei ole tietoa siitä, millaisista asemista sotilasarvoja menetetään. Sotilasarvon menettäminen ei ole ainoa lisärangaistus Suomen laissa. Lisäksi voidaan esimerkiksi määrätä oheissakkoja tai tuomita yhdyskuntapalvelukseen.
– Sotilasarvon menettämisiä ei Puolustusvoimissa tilastoida mihinkään. Nämä ovat niin yksittäisiin tapauksiin liittyviä eivätkä Puolustusvoimien määräämiä seuraamuksia, kertoo Tohkanen.
Sotilasarvon menettämisen koetaan korvaavan vuonna 1969 poistetun kansalaisluottamuksen menettämisen.
Armahduksia tulee vuosittain yleisesti 1-2. Oikeusrekisterikeskuksesta kerrotaan, että viime vuosina sotilasarvon palautuksia ei ole tullut tasavallan presidentin käsittelyyn laisinkaan.
– Sotilasarvon voi saada takaisin vain tasavallan presidentin armahduksella. Yleensä armahduksen saa henkilö, joka ei ole enää sen ikäinen, joka voisi toimia Puolustusvoimien palveluksessa, kertoo sotilaslakimies Immo Seppänen Pääesikunnasta.