Kainuun käräjäoikeus totesi viikko sitten, että Talvivaara-johtajat Pekka Perä, Harri Natunen ja Lassi Lammassaari syyllistyivät rikokseen kaivoksen sotkiessa lähijärviä.
Samalla oikeus määräsi Talvivaara Sotkamo -yhtiön palauttamaan rikoshyötynä 3,5 miljoonaa euroa ja maksamaan yhteisösakkoa 300 000 euroa. Julkisessa keskustelussa on jo ehditty kiivailemaan siitä, ovatko nämä summat riittävän korkeita.
Oikeus olisi voinut määrätä maksettavaa vaikka miljardi euroa – lopputulos olisi sama: mitään rikoshyötyä tai yhteisösakkoa ei koskaan makseta. Talvivaara Sotkamo on nimittäin konkurssissa. Kaivoksen valtiolle myyneessä konkurssipesässä on jäljellä enää velkoja ja sinne turhien toiveiden listan jatkoksi menevät nämäkin vaatimukset. Pesänhoitaja on kertonut, että sama kohtalo on myös aluehallintoviraston vaatimuksella lähijärvien kunnostamisesta.
Vanhasta Talvivaarasta on teknisesti ottaen jäljellä enää emoyhtiö. Siis siitä Talvivaarasta, jonka tunsimme katastrofaalisten vuotojen, sinivalkoisen osakeannin ja poliitikkojenkin juhlistaman peruskiven muuraamisen aikaan.
Kun emo eli pörssiin listattu Talvivaaran kaivososakeyhtiö tiedotti oikeuden tuomiosta, yhtiö korosti, että se ei ole ollut osapuolena oikeudenkäynnissä. Se onkin virallisesti ottaen totta, mutta samalla hyvin absurdia. Talvivaara jos mikä oli yhtä kokonaisuutta.
Tämän totesi myös konkurssipesänhoitaja vaatiessaan takaisin rahoja, jotka oli tyhjennetty Talvivaaran tytäryhtiöstä emoyhtiön tilille vain hetkeä ennen tytäryhtiön konkurssia. Pesänhoitajan mukaan yhtiöt eivät olleet olleet itsenäisiä toimijoita.
Varaa ylläpitää viisihenkistä hallitusta
Kuin ihmeen kaupalla pörssiyhtiö siis pysyi pystyssä tyttären kaatuessa konkurssiin loppuvuodesta 2014. Pörssiyhtiöllä on raskaat velat – noin puoli miljardia euroa, mutta velkasaneerausprosessin ansiosta se on toistaiseksi suojassa vanhoilta velkojiltaan.
Valtio pyörittää nyt varsinaista kaivosta ja pörssiyhtiö kitkuttelee sen kyljessä. Perän johtaman pörssiyhtiön omistukseen sattui jäämään joitain kaivoksella tarvittavia asioita, kuten kalkkilaitoslinjasto. Muun muassa siitä valtion Terrafame maksaa pörssiyhtiölle korvausta satojatuhansia euroja kuukaudessa.
Summasta noin puolet eli 315 000 euroa on Perän vuosipalkkaa.
Velkaa Perän putiikilla riittää, omaisuutta vähemmän. Pörssiyhtiön aineellisen omaisuuden arvoksi on taseessa on määritelty vajaat viisi miljoonaa euroa. Työntekijöitä yhtiöllä oli viime vuoden lopussa 39. Näinkin pieneksi kutistuneella firmalla on silti varaa ylläpitää viisihenkistä hallitusta. Hallituksessa istuvat puheenjohtaja Tapani Järvinen, brittiläinen kaivosammattilainen Stuart Murray, muun muassa Destian hallituksen istunut Solveig Törnroos-Huhtamäki, valtion Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen ja Pekka Perä.
He kuittasivat yhtiöstä viime vuonna yhteensä 653 000 euroa. Summasta noin puolet eli 315 000 euroa on Perän vuosipalkkaa.
Katsotaanpa vertailun vuoksi, mitä varsinaista kaivostoimintaa nykyään pyörittävän Terrafamen pomotehtävissä tienaa. Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Matti Hietanen jätti virkamiestehtävät syksyllä toistaiseksi ja hyppäsi emoyhtiö Terrafame Groupin toimitusjohtajaksi. Palkka pomppasi 13 000 euroon kuukaudessa. Mukava potti entiselle virkamiehelle, mutta summa on suorastaan vaatimaton, jos sitä vertaa Perän miltei kaksinkertaiseen liksaan.
Perä vaikenee
Yritin kysyä Talvivaaran avulla jo aiemmin omaisuutensa luoneelta Perältä, mitä mieltä hän on reilun 26 000 euron kuukausipalkastaan, työnkuvastaan tai käräjäoikeuden juuri hänelle langettamasta ympäristörikoksen sakkotuomiosta. Perän tuloilla 90 päiväsakkoa tarkoittaa maksettavaa noin 20 000 euroa. Sakot voisi kenties hoitaa Talvivaarasta saatavilla palkkatuloilla, mutta asia ei ole ajankohtainen, sillä juttua käsitellään vielä hovioikeudessa. Hän ja muut tuomitut ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.
Minua olisi myös kiinnostanut, milloin Perä on viimeksi käynyt kaivoksella. Kuulemani mukaan häntä ei ole Sotkamossa näkynyt eikä miehellä ole edes kulkukorttia Terrafamen alueelle. Perälle lähettämiini kysymyksiin ei ole kuulunut vastauksia.
Asianajaja laskuttaa
Pekka Perän palkka voi jäädä kakkoseksi, kun käännetään katse hänen johtamansa yhtiön velkasaneerauksen selvittäjään, asianajajaan Pekka Jaatiseen. Yhtiö julkaisi tuoreen tilinpäätöksensä vastikään, mutta jostain syystä siinä ei yksilöidä Jaatisen saamaa korvausta.
Ehkä Perä ei sitten ole antanut Jaatiselle lupaa kertoa omasta palkkiostaan Yleisradiolle.
Kysyin asiaa Jaatiselta. Hän väitti lain estävän häntä kertomasta, kuinka paljon hänen työstään on laskutettu. Jaatinen viittaa pörssiyhtiöitä ja yrityssaneerausta koskevaan lakiin. Saneerauslaissa kyllä todetaan, että selvittäjä ei saa luvatta ilmaista muun muassa velallisen taloudellista asemaa tai liikesuhteita koskevia seikkoja. Ehkä Perä ei sitten ole antanut Jaatiselle lupaa kertoa omasta palkkiostaan Yleisradiolle.
Voimme vain arvuutella. Asianajaja Jaatisen palkkio sisältyy mitä ilmeisimmin pörssiyhtiön tilinpäätöksen kohtaan “Muut liiketoiminnan kulut - ulkopuoliset palvelut“, jossa loppusumma on vajaat 1,2 miljoonaa euroa. Jaatinen tyytyi toteamaan kysyttäessä, että hänen selvittäjähallintonsa laskutus on ollut huomattavasti tuota summaa pienempi.
Palkka “yhtiölle hankittavasta tulevasta arvosta”
Ihmetellessäni Perän palkkaa yhtiön sisäpiiristä selitettiin, ettei raha tulekaan varsinaisesti nyt tehtävästä työstä, vaan yhtiölle "hankittavasta tulevasta arvosta". Tilinpäätöksessään pörssiyhtiö toteaakin, että poikkeuksellisessa tilanteessa yhtiön johdon tehtävät keskittyvät tulevaisuuden ratkaisujen löytämiseen.
Yhtiön sisäpiiristä todettiin, ettei raha tulekaan varsinaisesti nyt tehtävästä työstä, vaan yhtiölle "hankittavasta tulevasta arvosta".
Yhtiö on kertonut yrittävänsä järjestellä asiat niin, että se saisi saneerauksessa leikattua velkansa olemattomiin ja löytäisi jostain uutta rahaa osallistua Terrafamen hankkeeseen. Kuulemma monet velkojat ja osakkeenomistajat ovat valmiita lyömään lisää rahaa kaivokseen. Yhtiö havittelee ilmoituksensa mukaan jopa kokonaan uusia bisnesmahdollisuuksiia – Talvivaaran ulkopuolelta.
Näille suunnitelmille hymähdellään työ- ja elinkeinoministeriön taustapuheissa: vanhan pörssiyhtiön uskottavuutta rahoituksen hankkijana epäillään vahvasti. Kuten uutisoimme viime viikolla, valtio voisi kyllä vetää pörssiyhtiön konkurssiin, mutta ei ole sitä tehnyt. On ajateltu, että lyhyellä tähtäimellä asioita on mukavampi ratkoa sopimalla. Toisaalta, kun kihlakumppaneita on niukalti tarjolla, vanha ryvettyneempikin kaveri kelpaa yhdeksi vaihtoehdoksi.
Valtion kannalta kuvio olisi tietenkin yksinkertaisempi, jos aikanaan Talvivaaran kaivoksen koko omaisuus olisi siirtynyt konkurssin kautta sen haltuun. Toisin kävi, joten nyt Perän johtama pörssiyhtiö kitkuttelee eteenpäin ja pystyy hoitamaan palkkiokulunsakin valtiolta saatavan kassavirran avulla. Veronmaksajallakin on oma tehtävänsä: hän kuittaa toistaiseksi laskut ja siivoaa aikanaan myös kaivoksen aiheuttamat ympäristösotkut.