Kauppojen uudesta hittituotteesta, nyhtökaurasta, voisi olla pientä piristystä savolaisviljelijöille. Näin arvioi maanviljelijöiden etujärjestön MTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen.
– Nyhtökaurassa käytettävän kauran viljeleminen voi olla mahdollisuus lisätä viljelykasvivalikoimaa ja sitä kautta tuottoja osalle maanviljelijöitä. Epäselvää on se, kuinka suureksi nyhtökauran kysyntä nousee, Kauhanen sanoo.
Jos nyhtökaurasta tulee erittäin kysytty tuote, itse kauraakin tarvitaan enemmän. Kaurasta voisi tällöin saada paremman tuottajahinnan, jolloin maanviljelijät saattaisivat innostua kauran kasvattamisesta ruuaksi.
Kauhasen mielestä nyhtökaura ei tule yksin pelastamaan maataloutta, mutta hänestä pienetkin uudet ideat ovat tervetulleita alalle. Alueen viljelijät ovat käyneet keskusteluja nyhtökauran tuomista mahdollisuuksista, mutta Kauhanen ei tiedä, onko keskustelun tasolta päästy pidemmälle.
Nyhtökaura koostuu kauran lisäksi myös härkäpavuista ja keltaherneestä. Suonenjokelainen, kauran tunteva viljelijä Timo Karjalainen sanoo, että Savossa härkäpavun kasvattaminen on hankalaa kasvin pitkän kasvukauden vuoksi. Hänestä härkäpapu menestyy paremmin Etelä-Suomessa.
Kaurasta pitäisi saada enemmän tuottoa
Pohjois-Savossa ei viljellä kauraa erityisen paljon. Tällä hetkellä maakunnassa viljellään kauraa lähinnä rehuksi, koska elintarvikekauran tuotot jäävät viljan rahtikustannusten takia liian pieniksi. Viljelijä maksaa tuotteen rahtikustannukset itse.
Lisäksi alueella riittää karjaa, jolle rehuviljan saa myydyksi eivätkä rahtikustannukset nouse lyhyiden etäisyyksien myötä liian suuriksi. Silti jo rehuviljan tuotot ovat viljelijälle nollassa tai jopa hieman tappiolliset. Jari Kauhasen mukaan rehuviljan viljeleminen on kannattavuudeltaan heikkoa koko Suomessa.
Elintarvikekauran viljelyssä on rehuviljaa tiukemmat laatukriteerit, jotka omalta osaltaan nostavat ruoaksi viljeltävän kauran kustannuksia. Samalla perusteella hintaakin voisi nostaa korkeammalle, mutta nykytaso on savolaiselle viljelijälle silti liian alhainen.
– Jotta elintarvikekauran viljelystä saataisiin houkuttelevaa maanviljelijälle, siitä pitäisi saada parempi hinta, toteaa itsekin ennen kauraa viljellyt Timo Karjalainen.
Kysynnän kasvaessa suureksi voitaisiin nostaa myös hintoja, jolloin viljelijä saa enemmän tuottoa.
Karjalaisen mukaan viljelijä saa tonnista rehukauraa noin 120–130 euroa tuottoa. Jos elintarvikeviljasta saisi esimerkiksi 50 euroa enemmän tonnilta, se olisi jo kannattavampi viljeltävä.
Kaura on nyt suosittu vilja
Timo Karjalainen sanoo, että kauran suosio on ylipäätään kasvanut viime aikoina koko maassa ja myös ulkomaalaiset ovat kiinnostuneet suomalaisesta kaurasta. Kauran suosiota selittää viljan gluteenittomuus ja se, että useimmille kaura ei aiheuta vatsa- tai muita oireita.
Suomessa olosuhteet ovat hyvät kauran viljelyyn. MTK:n Jari Kauhanen kuvailee kauraa vaatimattomammaksi viljelykasviksi kuin ohra. Kaura viihtyy myös happamassa maaperässä. Peltojen puolesta kauran viljelylle on Pohjois-Savossakin hyvät olosuhteet.
Nyhtökaura ei ole ainut innostusta herättänyt kauratuote. Tällä viikolla Elintarviketeollisuusliitto valitsi vuoden suomalaiseksi elintarvikkeeksi Puhtikaura-kaurapuuterin, jota voi käyttää esimerkiksi smoothiessa muiden proteiinituotteiden korvikkeena.
