Mikkelin kaupunki on hurahtanut uuteen tapaan keksiä ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin: hackathon-tapahtumat. Helsingin Slush on monelle tutumpi kuin HackMikkeli, mutta molemmat on veistetty samasta puusta: avoimuudesta ja vuorovaikutuksesta. Hackathoneja järjestetään milloin minkäkin teeman ympärille, mutta perusajatuksena tapahtumissa on koota yhteen joukko innovatiivisia, idearikkaita osaajia eri tieteenaloilta ja laittaa heidät ideoimaan uusia ratkaisuja kulloisiinkin tarpeisiin.
Mikkelin digitaalisuutta edistävän Lupaus 2016-ohjelman ohjelmajohtaja Juha Ropponen uskoo, että hackathonit ovat tulevaisuuden tapa luoda uutta ja keksiä ratkaisuja julkisen palvelun ongelmiin.
– Tapahtuma on sielultaan ennen kaikkea avoin, mutta myös poikkitieteellinen. Porukat kehittävät avoimesti yhdessä ratkaisuja, ja tänään ratkaisuja keksitään helpottamaan mikkeliläisten arkea, Ropponen kuvailee tämän viikonlopun HackMikkeli-tapahtumaa.
Mikkeliin on ilmoittautunut 16 joukkuetta pohtimaan yhdessä esimerkiksi millaisia uusia palveluita Mikkelin ikäihmiset voisivat tarvita. Kaupunki on luvannut toteuttaa parhaat ratkaisut, koskivatpa ne mitä tahansa arjen osa-aluetta ja ihmisryhmää. Joukkueet keksivät uutta 24 tunnin ajan. Parhaalle idealle on palkintona paitsi mainetta ja kunniaa, myös matka Roomaan.
"Jatkossa kaikki on avointa"
Ropponen on sitä mieltä, että hackathonien ilmaantuminen Suomeen kertoo osaltaan siitä, miten ajattelutapamme tiedosta, ideoista ja uuden luomisesta on muuttunut koko yhteiskunnassa.
– Jos katsoo tällä hetkellä esimerkiksi meidän hallituksen hallitusohjelmaa, niin sinne on aika korostuneesti kirjattu avoimen datan käyttö julkisella sektorilla ja sen luovuttaminen kansalaisten käyttöön. Ja kaikki tähtää siihen, että syntyisi parempia palveluita.
Ropponen uskoo, että hackathonien tapa tehdä uusia ratkaisuja on trendi, joka jatkuu tästä eteenpäinkin eikä vanhaan ole paluuta.
– Meidän ratkaisumme ovat olleet hyvinkin suljettuja ratkaisuja, suljettuja tietojärjestelmiä ja olemme olleet pulassa niiden kanssa. Niiden yhteensopivuus on ollut heikkoa tai olematonta ja vasta nyt ollaan pääsemässä siihen, että tulee yhteensopivia ratkaisuja. Kaikki julkisen sektorin hankinnat jatkossa tulevat olemaan rajapinnoiltaan täysin avoimia ja yhteensopivia toisten kanssa.
– Avoimuuden hyvä puoli on se, että kun yhdeltä loppuvat ideat kesken niin toinen voi jatkaa siitä. Meidän tavoitteena on aidosti löytää kuntalaisten arkea helpottavia ratkaisuja, Ropponen sanoo.