Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Festarikansan virtsa lannoittaa nyt ohrapeltoja Hämeessä – sadosta tehdään Koskenkorvaa

Viime kesänä monilla eri festareilla kerättiin juhlijoiden virtsaa talteen uutta tutkimusta varten. Talven yli varastoitu festaripissa levitetään nyt ohrapelloille Kangasalla ja Iittalassa.

Klikkaa kuvaa ja katso, kuinka viisi tonnia virtsaa leviää pellolle Kangasalla. Mari Vesanummen haastateltavina ovat projektipäällikkö Eeva-Liisa Viskari ja maanviljelijä Kari Sipilä. Kuva: Yle
Heli Mansikka
Avaa Yle-sovelluksessa

Suomessa testataan tänä kesänä ensimmäistä kertaa ihmisen virtsan lannoitekäyttöä laajassa mittakaavassa. Kangasalla ja Iittalassa sijaitseville ohrapelloille levitetään viime kesänä pääasiassa eri festivaaleilta kerättyä pissaa.

Kangasalla sijaitsevat sopimusviljelijöiden lohkot lannoitettiin maanantaina. Tilan isäntä, Kari Sipilä odottaa tuloksia mielenkiinnolla. Viime vuodet pelloille on kasvua haettu keinolannoitteesta.

– Karjanlantaa on käytetty vuoteen 2008 saakka, mutta sen jälkeen kun vanhemmat lopettivat lehmien pidon on käytetty pelkkää apulantaa. Nyt on mielenkiintoista nähdä, mitkä ovat koetulokset.

Kokeen lopussa ennen puintia koeruutujen kasvusto otetaan talteen tarkempia analyyseja ja mittauksia varten. Sipilän tilan ohrasadon osoitekin on jo selvillä. Koko sato on myyty Altialle ja se kärrätään Koskenkorvan raaka-aineeksi.

Tankkikäsittelyllä hygieniseksi

Viime kesänä kerätty virtsa säilöttiin talveksi tankkeihin, missä lannoitteen ph-arvo kohosi bakteereille tappaviin lukemiin ja virtsa hygienisoitui lannoitekelpoiseksi. Pellot jaetaan vertailutulosten saamiseksi kolmeen eri lohkoon lannoitekäsittelyitä varten.

Yksi lohkoista lannoitetaan virtsalla, toista ei lannoiteta ollenkaan ja kolmannessa käytetään tavallista lannoitusta. Kuhunkin lohkoon merkitään kymmenen noin puolen neliömetrin kokoista koeruutua, joiden kasvustoa seurataan kasvukauden ajan.

Projektipäällikkö Eeva-Liisa Viskarin mukaan oletuksena on, että virtsalannoituksesta hyötyvät sellaiset kasvit, jotka tarvitsevat typpeä.

– Toive on, että sato kasvaa vähintään yhtä hyvin kuin keinolannoitteella, Viskari sanoo.

Biourea-hanke on Tampereen ammattikorkeakoulun, Käymäläseura Huussi ry:n ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishanke. Virtsaa kerättiin viime kesänä lukuisilta festivaaleilta, yksityistalouksilta ja TAMK:in kampukselta. Festivaalikeräyksiä toteutettiin mm. Tampereen Tammerfestissä, Maailma Kylässä -festivaaleilla, Puntala-rockissa ja Weekend-festivaaleilla.

Klikkaa kuvaa ja katso Pirkanmaan TV-uutisten juttu aiheesta.

Suosittelemme